Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kausi maan johdossa päättyisi maanantaina 20. toukokuuta, jos maassa vallitsisi rauha. Uusia vaaleja ei kuitenkaan sotatilan aikana voi lain mukaan järjestää.
Vaikka laki sallisi vaalit, demokratian toteutuminen olisi vaikeaa. Noin viidesosa Ukrainan pinta-alasta ja merkittävä osa kansasta on miehitysvallan alaisuudessa, minkä lisäksi äänestäjiä on runsain mitoin rintamalla ja ulkomailla. Vaalien järjestäminen olisi myös taloudellisesti hankalaa tilanteessa, jossa kaikki resurssit tarvitaan maanpuolustukseen.
Venäjän hyökkäyssodan yhä jatkuessa Zelenskyin pesti jatkuu hamaan tulevaisuuteen ilman selvää päätepistettä. Carnegie-ajatushautomon sivuilla kirjoittavan Ukrainan poliittisen historian tutkijan Konstantin Skorkinin mukaan maan perustuslakiin ei ole kirjattu mekanismia, jolla presidentin virkakautta voitaisiin jatkaa ilman vaaleja.
– Ukrainalaiset asianajajat ovat huomauttaneet, että tällaisen mekanismin puuttuminen on harkittu päätös, jotta riski vallan väärinkäyttämiselle olisi pienempi. Samanaikaisesti Ukrainan vaalilait kieltävät vaalien järjestämisen sotatilassa, Skorkin kirjoittaa.
Ukrainan perustuslaki sanelee yhtäältä, että presidentin virkakausi on viisi vuotta, mutta toisaalta myös, että presidentti palvelee virassaan seuraajansa valintaan asti.
Ukrainan parlamentin nykyinen puhemies ja Zelenskyin puoluetoveri Ruslan Stefantshuk on vakuuttanut, että Zelenskyi jatkaa tehtävässään seuraavan presidentin valintaan asti.
