Kuvaamista luennolla. Toisten kiinalaisoppilaiden hiljaiseksi painostamista. Kiinalaisopettaja valvomassa haastattelua.
Tällaisilla tavoilla Kiinan epäillään valvovan kansalaisiaan suomalaisyliopistoilla. Asiasta kertovat Ylelle Suomen yliopistoissa työskentelevät professorit ja opettajat.
Valvomalla ulkomaille lähteineitä nuoria Kiina pyrkii estämään kaikenlaisen maata kritisoivan toiminnan. Kyse on samasta asiasta, josta ihmisoikeusjärjestö Amnesty raportoi toukokuun alussa.
Amnestyn raportissa eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa asuvat kiinalaisopiskelijat kertovat, kuinka heitä on seurattu mielenosoituksissa. Myös heidän Kiinassa asuvia perheenjäseniään on uhkailtu.
Turun yliopiston professorille ilmiö on tuttu.
– Kyllä opiskelijavakoilijoita on. Osa opiskelijoista on kommunistisen puolueen jäseniä, sanoo Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Lauri Paltemaa.
Amnesty kertoo, että yksi kyttäyskoneiston toimintatavoista on seurata, ketkä opiskelijat osallistuvat mielenosoituksiin.
Raportissa esimerkiksi eräs Lontoossa asuva opiskelija kertoo, kuinka Kiinan turvallisuusviranomaiset olivat ottaneet yhteyttä hänen Kiinassa asuvaan isäänsä vain tunteja sen jälkeen, kun opiskelija oli osallistunut Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn muistotilaisuuteen. Isää oli käsketty kieltää tytärtään, jotta tämä ei osallistu ”Kiinan mainetta tahraaviin tilaisuuksiin”.
Mielenosoitukset ovat Kiinan johdolle myrkkyä, sillä se haluaa pitää yllä mielikuvaa yhtenäisestä kansasta. Kommunistisen puolueen yksinvalta perustuu kaiken vastarinnan tukahduttamiseen.
Paltemaa tietää, että osa Turussa opiskelevista kiinalaisista on poliittisesti aktiivisia ja kriittisiä kotimaataan kohtaan. Myös Turussa on nähty Kiinan vastaisia mielenilmauksia.
Opiskelija: ”Isoveli” valvoo
Amnestyn raportissa moni opiskelija kertoo välttelevänsä muita kiinalaisopiskelijoita siinä pelossa, että nämä raportoisivat toisten käytöksestä Kiinan viranomaisille. Opiskelijat siis valvovat toisiaan.
Juuri tällaisia tapauksia nostavat esiin Ylen haastattelemat suomalaisten yliopistojen edustajat.
Nimettömänä pysyttelevä suomalaisen yliopiston opettaja kertoo tapauksesta, jossa yksi opetusryhmän kiinalaisista opiskelijoista piti aina kameran kiinni korona-ajan etäopetuksessa.
Yle ei julkaise opettajan nimeä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Minulle tuli tunne, että osa muista kiinalaisoppilaista alkoi käyttäytyä varautuneemmin, kun he puhuivat Kiinan ongelmista hänen läsnäollessaan, opettaja sanoo.
Aiemmin samat opiskelijat olivat suhtautuneet Kiinaan hyvinkin kriittisesti, hän korostaa.
– Eräs heistä sanoi minulle kerran lyhyesti, että ”isoveli” valvoo. Ikään kuin joku olisi varoittanut asiasta.
Opettaja kertoo kuulleensa samankaltaisista tapauksista muistakin oppiaineista.
Näissä tapauksissa Manner-Kiinasta tulleet opiskelijat ovat kritisoineet hongkongilaisia opiskelijoita. Hongkongissa oli aiemmin laaja sananvapaus, mutta viime vuosina Kiina on tukahduttanut erityishallintoalueen demokratian lainsäädännöllä ja valvonnalla.
Kiinan valvontaverkosto on laaja
Helsingin yliopiston varadekaani, Kiina-tutkija Tiina Airaksinen muistaa vuosien varrelta monia tapauksia, joissa kiinalaisopiskelijoiden valvonta on käynyt ilmi.
– Kun opiskelijat kävivät enemmän vastaanotollani ennen pandemiaa, moni puhui hyvin avoimesti näistä asioista, hän sanoo.
Myös luennoilla ja seminaareissa kuvaaminen on ollut toistuvaa.
Airaksisen mukaan Helsingin yliopiston turvallisuusyksikkö seuraa tarvittaessa epäilyttäviä opiskelijoita. Ainakin yksi tällainen tapaus on käynnissä.
Airaksinen on toiminut erilaisissa tehtävissä yliopiston Aasian tutkimuksen laitoksella vuodesta 2007 alkaen. Hän muistuttaa, että jokainen ulkomaille muuttava kiinalainen on lähtökohtaisesti valvonnan alla.
Moni opiskelee valtion stipendillä, mihin saattaa liittyä velvollisuuksia, kuten raportointi suurlähetystöön. Airaksisen mukaan Kiinan Suomen-suurlähetystö pitää tarkkaa kirjaa opiskelijoista.
– Heidän täytyy rekisteröityä suurlähetystöön, ja käydä myös säännöllisesti raportoimassa siellä toiminnasta, Airaksinen.
Supo: Suomi ei ole poikkeus
Suojelupoliisin erikoistutkija Teemu Naarajärvi ei sano suoraan, onko Supon tiedossa valvonta- tai painostustapauksia. Hän muotoilee asian näin:
– Suomi ei ole missään nimessä poikkeus. Tämänkaltainen opiskelijoiden valvonta kuuluu Kiinan toimintatapoihin ympäri maailmaa.
Naarajärven mukaan taustalla voivat olla tiedustelu- tai turvallisuusorganisaatiot tai Kiina voi velvoittaa siviilejä tekemään tällaista työtä heidän puolestaan.
Valvonta ei ole uusi ilmiö, mutta Kiinan halu ja kyky valvoa kansalaisiaan on viime vuosina vahvistunut.
Naarajärvi nostaa esiin parin vuoden takaiset koronamielenosoitukset Kiinassa. Tukimielenilmauksia järjestettiin monissa maissa, myös Suomessa Turussa.
– On todennäköistä, että koronamielenosoitusten myötä Kiinan kommunistinen puolue kokee suurempaa tarvetta tämän kaltaiseen valvontatoimeen.
Näkyviä tapauksia ei vielä Suomessa
Lauri Paltemaa kertoo, että Turun yliopiston Aasian-tutkimusyksikössä on laadittu sisäinen ohjeistus opiskelijoiden turvaksi.
Paltemaa ei kerro tarkemmin asiasta. Hänen mukaansa keinot purevat paremmin, kun ne eivät ole julkisia.
Hän korostaa, että osa opiskelijoista tukee Kiina myös ilman painostustoimia. Kiinassa lapset kasvatetaan pienestä asti kunnioittamaan yksinvaltaista kommunistista puoluetta, ja iso osa nuorista on hyvin isänmaallisia.
Maailmalla kiinalaisopiskelijoiden toiminta on johtanut oikeuteen asti.
Toissa vuonna Britanniassa 25-vuotias mies joutui syytteeseen uhkailtuaan opiskelijatoveriaan, joka jakoi Kiinaan vapautta vaativia lentolehtisiä.
Vuonna 2019 Hongkongin demokratiaa puolustaneet ja Pekingin puolella olleet opiskelijat ottivat yhteen Australiassa Queenslandin yliopistossa.
– Tällaiselta ollaan Suomessa säästytty, mutta ei ehkä ikuisesti, Paltemaa sanoo.
”Helsingin yliopistossa ei olla enää niin naiiveja”
Opiskelijoiden valvonnan näkökulmasta kiinnostavia ovat erityisesti yliopistot, joissa on Kiinaan liittyvää opetusta. Kiina haluaa rajoittaa nimenomaan kriittistä keskustelua.
Eniten Kiinan kansalaisia opiskelee yliopistoissa, joissa on teknisen alan opetusta.
Tiina Airaksisen mukaan Helsingissä ongelmia oli etenkin vuonna 2023 lakkautetun, Kiinan kanssa yhteistyössä johdetun Konfutse-instituutin aikaan.
Hänen mukaansa kaikissa Kiinaan liittyvissä tapahtumissa oli joku seuraamassa, miten asioista puhutaan. Myös Yle on uutisoinut, miten instituutissa pyrittiin rajoittamaan keskustelua Kiinalle aroista aiheista
– Helsingin yliopistossa ei olla enää niin naiiveja, Airaksinen sanoo.
Yhteistyötä Kiinan kanssa tehdään silti yhä. Teknillisellä LUT-yliopistolla on kaksi yhteistä kandidaattiohjelmaa kiinalaisen Hebein teknillisen yliopiston kanssa.
Osa Lahden kandidaattiohjelmien opettajista ja iso osa opiskelijoista tulee Kiinasta. LUT-yliopiston strategiajohtajan Janne Hokkasen mukaan kampuksella ei ole tullut ilmi mitään valvontaan viittaavaa.
Ylen tiedossa on kuitenkin, että kiinalaisyliopisto valvoo opiskelijoidensa kanssakäymistä toimittajien kanssa tarkastamalla kaikki haastattelupyynnöt ja toimittajien kysymykset opiskelijoille.
Lisäksi kun Yle haastatteli LUT:n yliopiston kiinalaisopiskelijaa pari vuotta sitten, mukana oli koko ajan toinen henkilö, jota opiskelija kutsui opettajaksi. Yliopiston mukaan kyse on Hebein teknillisen yliopiston Lahteen lähettämästä opinto-ohjaajasta, joka auttaa kiinalaisopiskelijoita kaikissa käytännön asioissa.
LUT:n Hokkanen ei pidä tilannetta outona tai huolestuttavana.
– Jos haluaa ajatella positiivisesti, niin ehkä tämä henkilö oli mukana tukemassa opiskelijaa jännittävässä tilanteessa.
Hokkasen mukaan LUT:ssa tunnistetaan Kiinaan liittyvät kysymykset, mutta varsinaisia toimia valvonnan estämiseksi ei ole tehty.
– Yleisellä tasolla on tietenkin varsin oletettavaa, että Kiina tällaista tekee. Mutta käytännössä yliopistolla ei ole mitään keinoa estää sellaista.
Korjattu kello 7.30: Vaihdettu juttuun kuva LUT-yliopiston Lahden kampuksesta. Aiemmin jutussa oli kuva Lappeenrannasta.
Lisäys kello 9.20: Juttuun lisätty video Taivaallisen rauhan aukion muistopäivästä.