Joukko suomalaisia europarlamentaarikkoja vetoaa Petteri Orpon (kok.) hallitukseen, että se harkitsisi vielä uudelleen kielteistä kantaansa EU:n ennallistamisasetukseen.
Kahdeksan yhteensä 14:sta suomalaismepistä on allekirjoittanut hallitukselle kirjeen, jossa moititaan sitä luontokadon pysäyttämiseen tähtäävän asetuksen kaatamisesta.
”Suomi [osana EU:ta] on sitoutunut YK:n -- luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteisiin, joita ennallistamisasetuksella toteutetaan. EU ei voi uskottavasti neuvotella luontokadon pysäyttämisestä, jos EU ei ole itse valmis tekemään luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä toimia”, kirjeessä sanotaan.
Mepit viittaavat YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka EU ja maailman maat hyväksyivät kaksi vuotta sitten. Ennallistaminen tarkoittaa luonnon palauttamista lähelle alkuperäistä tilaa.
Suomi kääntyi yllättäen vastustamaan ennallistamisasetusta maaliskuussa, vaikka sitä koskevat neuvottelut oli jo saatu päätökseen.
Suomen suunnanmuutos käytännössä kaatoi asetuksen aivan viime metreille. Se oli jo hyväksytty jäsenmaiden, komission ja parlamentin keskinäisissä neuvotteluissa eli trilogeissa. Myös parlamentti oli hyväksynyt asetuksen omassa äänestyksessään.
Viimeistä, jäsenmaiden ympäristöministerien välistä äänestystä ei enää järjestetty, kun Suomen sekä Unkarin muuttuneet kannat tulivat puheenjohtajamaa Belgian tietoon.
Kannan muuttuminen poikkeuksellista
Kirjeen hallitukselle ovat allekirjoittaneet vihreitä edustavat Ville Niinistö, Alviina Alametsä ja Heidi Hautala, SDP:n mepit Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma, vasemmistoliiton Silvia Modig, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen sekä RKP:n Nils Torvalds.
Kaikki allekirjoittaneet äänestivät ennallistamisasetuksen puolesta parlamentissa helmikuussa. Asetuksen puolesta äänesti myös kokoomuksen Henna Virkkunen, joka ei kuulu kirjeen allekirjoittajiin.
Keskustan Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen sekä perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner vastustivat asetusta. Kokoomuksen Petri Sarvamaa oli poissa äänestyksestä.
Miapetra Kumpula-Natrin mielestä kannan muuttaminen vielä trilogeissa saavutetun sovun jälkeen on poikkeuksellista. Neuvottelujen tulosta pidetään tavallisesti ratkaisevana EU:n lainsäädäntöprosessissa.
– Tämä on suoraan sanottuna noloa. Olemme nyt siinä porukassa, joka kättä päälle -tilanteen jälkeen vielä lähtee heiluttamaan venettä. Se ei ole hyväksi Euroopalle, jonka pitäisi pysyä yhtenäisenä jo turvallisuuspoliittisista syistä, Kumpula-Natri sanoo.
Ville Niinistö taas kummastelee kielteistä kantaa, sillä Suomi sai lähes kaiken, minkä neuvotteluissa pyysi. Komissio myöntyi muokkaamaan asetusta useissa, Suomelle vaikeissa kohdissa.
– Kaikki Suomen edellyttämät muutokset on tehty. Koko Eurooppaa koskeva ennallistamisasetus muutettiin toisenlaiseksi Suomen toiveesta, ja sitten Suomi äänestikin vastaan, Niinistö sanoo.
Komissio lievensi Suomen toiveesta muun muassa kaupunkeja koskevia ennallistamistavoitteita. Niin sanotusta heikentämiskiellosta, eli kiellosta heikentää mitään luontotyyppiä, rajattiin osa luontotyypeistä kokonaan pois.
Metsäteollisuuskin hyväksyi
Niinistön mukaan vasemmiston, sosiaalidemokraattien ja vihreiden mepit tekivät paljon töitä, että he saivat EU-puolueensa joustamaan asetuksessa Suomen kaltaisten maiden vuoksi.
– Me tavallaan heikensimme asetusta luonnon kannalta, että se saisi enemmistön tuen. Selitimme, miksi tämä on Suomelle tärkeää.
Miapetra Kumpula-Natri kertoo sovitelleensa eri sidosryhmien toiveita asetuksen kanssa. Hänen mukaansa kaupunkeja edustava Kuntaliitto ja metsäteollisuuden etuja ajava Metsäteollisuus ry olivat jo viestineet, että ennallistamisasetus kelpaisi niille.
Molemmat vastustivat komission alkuperäistä asetusta.
– Toista vuotta jumppasimme kiperiä kohtia. Kuntaliitto oli lopulta tyytyväinen lopputulokseen. Metsäteollisuus indikoi myös, että sen kanssa voi elää, Kumpula-Natri sanoo.
Hän sanoi olettaneensa, että hallitus olisi tyytyväinen neuvottelutulokseen, koska moni hallituspuolueen meppi äänesti sen puolesta.
Hallituspuolueita edustavat asetusta kannattaneista kokoomuksen Virkkunen ja Pietikäinen sekä RKP:n Torvalds. Kumpula-Natrin oma puolue on oppositiossa.
Torvaldsia on pidetty keskeisenä, että Suomi sai toiveensa läpi komission, parlamentin ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Hän ei halunnut kommentoida Ylelle meppien lähettämää kirjettä.
Hintalappu paljon pienempi
Suomea on hiertänyt myös ennallistamisen hintalappu, jonka suuruudeksi komissio arvioi alunperin jopa 900 miljoonaa euroa vuodessa. Luonnonvarakeskus (Luke) taas arvioi toimien maksavan Suomelle 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Ville Niinistön mukaan ennallistamisen kustannus on tosiasiassa pienempi.
Komission ensimmäisissä arvioissa ei ole huomioitu asetukseen neuvotteluissa tehtyjä muutoksia. Arvioissa on myös laskettu ennallistamista vaativaan pinta-alaan sellaisia luontotyyppejä, joiden kunnosta ei ole tietoa. Myös Luke on todennut, että ennallistamisen kustannuksiin liittyy suurta epävarmuutta.
Neuvottelut asetuksesta jatkuvat parhaillaan kulisseissa. Yhdentoista EU-maan ympäristöministerit vetosivat muutama viikko sitten, että asetusta vastustaneet maat harkitsisivat sen hyväksymistä.
Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vedonnut asetuksen puolesta.
Puuttuva ja ratkaiseva äänestys voitaisiin yhä järjestää ympäristöministerien kokouksessa, joka pidetään vaalien jälkeen kesäkuussa.
Asetuksen hyväksymiseen tarvittaisiin yksi väkiluvultaan iso tai kaksi pientä EU-maata vastustajien leiristä. Siihen kuuluvat Suomen ja Unkarin lisäksi Italia, Hollanti, Ruotsi ja Slovakia. Belgia, Itävalta ja Puola äänestivät tyhjää, mikä tulkitaan ei-ääneksi.
Suomea edustaa kokouksessa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok). Hän sanoi viime viikolla, ettei Suomi ole muuttamassa kantaansa ennallistamiasetukseen.
Hallitus ei ollut keskiviikkoiltaan mennessä vastannut suomalaismeppien lähettämään kirjeeseen.