Inarissa on saatu päätökseen hakkuut vajaan 80 hehtaarin suuruisella alueella Pasasjärvellä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan hakkuut olisi tehty ikimetsässä, jossa olisi kaadettu jopa 300 vuotta vanhaa puustoa. Inarin yhteismetsän mukaan väite ei pidä paikkaansa.
Yhteismetsän varapuheenjohtaja Arvi Heikkonen sanoo, että kyseisen alueen hakkuut ovat laillisia ja niihin on asianmukaiset luvat. Hänen mukaansa hakkuualue ei täytä vanhan metsän kriteeriä tai lahopuukriteeriä.
– Puiden keski-ikä on hakkuukuvioissa 180 vuodesta 190 vuoteen.
Pasasjärven hakkuista ovat kertoneet Greenpeace, Iltalehti ja Suomen Kuvalehti.
Yhteismetsän mukaan vanhat puut on pyritty säästämään
Greenpeacen mukaan Pasasjärven alueella on hakattu metsää noin 40 hehtaaria. Ympäristöjärjestön mukaan joukossa olisi jopa 300-vuotiaita puita, jotka ovat menossa pääasiassa poltettavaksi.
Inarin yhteismetsän varapuheenjohtajan Arvi Heikkosen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, jos katsotaan puuston kokonaisikää.
– Seassa voi olla vanhempia puita, mutta ne on pyritty hakkuussa säästämään. Jos niitä on jouduttu kaatamaan, se on tehty korjuuteknisistä syistä, eli ne ovat olleet vaaraksi hakkuualueelle tai esteenä kulkemiselle. Pääsääntöisesti ne on pyritty säästämään.
Hakkuutyön suoritti paikallinen hakkuuyritys Ivalon Metsähaka Oy. Yrittäjä Antti Kasurinen vahvistaa ottaneensa hakkuualueelta vain yksittäisiä vanhoja puita, jotka estivät etenemisen leimikossa, mutta muut vanhat puut on jätetty pystyyn.
Kasurisen mukaan samalla alueella on suoritettu hakkuita jo 1960-luvulta lähtien, joskaan ei kyseisessä leimikossa.
– Tällaisten metsien hakkaaminen on järjetöntä sekä taloudellisesti että erityisesti luonnon ja ilmaston kannalta. Kyseessä on Suomen arvokkaimpia jäljellä olevia ikimetsiä, jotka ovat osa Euroopan suurinta yhtenäistä metsämannerta. Näiden metsien hakkaaminen on kokoaan suurempi menetys, sanoo tiedotteessa Greenpeacen Suomen apulaismaajohtaja Juha Aromaa.
Hakkuualueelle on Heikkosen mukaan tehty myös uhanalaisarvio vuonna 2019, jolloin kyseiseltä alueelta löytyi 41 pistettä. Niistä löytyi kahta uhanalaista torvijäkälää. Kyseiset pisteet on Heikkosen mukaan pääsääntöisesti rajattu hakkuitten ulkopuolille.
Hakkuualueen puilla lämmitetään muun muassa inarilaisten koteja
Heikkosen mukaan kuitupuu myydään paikalliselle energiayhtiölle Inergia Oy:lle, tukkipuu sahoille ja osa puusta paikalliselle polttopuuteollisuudelle.
Sen sijaan Inergia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Koskinen ei halua ottaa kantaa siihen, ostaako yhtiö Pasasjärven alueelta hakattua metsää energiapuuksi.
– Olemme kriittisen infran toimija, joten emme avaa yksittäisiä hankintasopimuksia tai mitään niiden kaupallisia tietoja. Kerromme energialähteemme vuosiraportoinnin yhteydessä, Koskinen sanoo.
Inergia Lämpö Oy käyttää paikallista metsäenergiaa kaukolämmön tuotannossa. Koskisen mukaan vaihtoehtona on käyttää turvetta ja öljyä, joita niitäkin se on joutunut käyttämään laajamittaisesti viime vuonna.
– Koulut ja päiväkodit on pakko lämmittää, kun on kylmää ja kovat pakkaset. Emme voi jättää niitä lämmittämättä.
Puumarkkinoiden suurimmat toimijat eivät käytännössä osta puuta Inarista. Yhteismetsän puukauppa lamaantui puolenkymmentä vuotta sitten FSC-sertifikaatin vuoksi. Sen mukaan joissakin Lapin kunnissa puunhankinta voi aiheuttaa uhkaa saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle.