Kesäautoilijat saavat tänä kesänä hidastaa vauhtiaan asfalttityömaiden takia selvästi useammin kuin viime kesänä.
Väylävirasto tavoittelee noin 4 000 tiekilometrin päällystämistä tänä vuonna. Se on ennätyspaljon liki 20 vuoteen ja yli tuplat viime vuoden 1 700 kilometristä.
Yksittäisiä päällystystyömaita on satoja ja isoimmat yksittäiset päällystyskohteet ovat tänä kesänä poikkeuksellisen pitkiä: jopa 60–70 kilometriä. Yleensä 10 kilometriäkin on jo mittava päällystystyö.
Oheisesta kartasta voi katsoa tarkasti pisimpien päällystyskohteiden sijainnin ja top 20 -listasta lisää isoja työmaita.
Toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta sanoo, että autoilijoilta toivotaan tänä kesänä kärsivällisyyttä, malttia ja oikeaa tilannenopeutta, koska poikkeuslaaja päällystysohjelma voi merkitä viivästyksiä matkan varrelle. Yleensä stopit ja hidastukset ovat minuutteja, mutta kestävät toisinaan pidempäänkin.
– Jos päällystyskohteessa joudutaan käyttämään saattoautoa tai yksi kaista on suljettu ja autoilijat joutuvat menemään vuorottain, viivästys voi kasvaa jopa kymmeneksi minuutiksi, hän sanoo.
– Ajantasainen tilanne kannattaakin ennen matkalle lähtöä varmistaa liikennetilannepalvelusta tai Suomen väylät karttapalvelusta.
Korjausvelkaa supistuu
Maantieverkon korjausvelka on kasvanut jo pitkään, sillä maanteitä korjataan ja uudelleenpäällystetään yleensä liian vähän määrärahojen niukkuuden takia.
Korjausvelan kasvun estävä vuosittainen päällystysmäärä olisi 3 500-4 000 kilometriä, mutta tähän lukemaan on päästy harvoin, kuten oheisesta graafista näkee.
Edellisen kerran yli 4 000 päällystyskilometrin yllettiin 19 vuotta sitten, vuonna 2005. Neljä vuotta sitten päästiin lähelle, 3 856 kilometriin. 1990-luvun lamassa maata elvytettiin asfaltointitöillä yli 6 000 kilometrin vuosivauhtia. Se on toistaiseksi ennätys.
Kuluvana vuonna tieverkon korjausvelan kasvua pystytään kuitenkin taittamaan, koska rahaa on myönnetty asfalttitöihin yli tuplat normivuodesta.
– Meillä on yleensä käytössämme noin 180 miljoonaa euroa vuodessa päällystyksiin, paikkauksiin ja tiemerkintöihin. Lisärahoituksen ansiosta rahaa on käytössä 430 miljoonaa euroa. Se on ennätyssumma, Anttila sanoo.
Tuplaantunut rahamäärä merkitsee myös päällystyskauden venymistä erityisen pitkäksi. Kesän urakoita käynnistyi jo toukokuun alussa ja päällystystöitä riittää lokakuulle saakka.
Anttilan mukaan päällystysrahat sirottuvat tänä vuonna kaikkialle Suomeen. Pisimmät työmaat ovat Lapissa ja Etelä-Karjalassa, mutta mittavia kohteita riittää joka puolelle maata.
– Kun rahoitus on yleensä niukkaa, pyrimme priorisoimaan töitä vilkkaaseen maantieverkkoon, jossa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa. Mutta tänä vuonna keskivilkas tieverkko saa lähes kolminkertaisen päällystemäärän esimerkiksi viime vuoteen verrattuna.
Päällystysväli jopa 30 vuotta
Liikenne ja Suomen sää kuluttavat teitä ja kiiltävinkin asfaltti joudutaan aika ajoin päällystämään uudelleen. Vilkasliikenteiset maantiet pääasiassa urautuvat, vähäliikenteisiin ilmestyy reikiä tai päällyste rikkoutuu. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2023 lopussa noin 8 700 kilometriä ja niiden osuus oli vuoden lopussa lähes 16 prosenttia.
Anttilan mukaan vilkkaimmilla maanteillä päällystyskierto on tosi tiivis.
– Viisi vuotta voi olla ihan normaali päällystysväli, kahdeksan vuotta rupeaa olemaan jo aika pitkä aika.
Muulla maantieverkolla päällystyskierto voi olla 15 vuotta ja vähäliikenteisillä teillä jopa 30-40 vuotta ennen kuin asfalttikoneet seuraavan kerran ilmestyvät tien varteen.