Viime eurovaaleissa yli 2,6 miljoonaa suomalaista jätti äänestämättä. Se on yli puolet kaikista äänioikeutetuista.
Joillekin se, ettei äänestä, oli tietoinen päätös, jotkut unohtavat, toisia ei vain yksinkertaisesti kiinnostanut.
Kokosimme yhteen viisi väitettä, joita saattaa kuulla EU:sta ja eurovaaleista puhuttaessa, tai syynä sille miksei äänestä. Tässä jutussa kerromme, miksi väitteet eivät pidä paikkansa.
EU on jossain kaukana, eikä se juurikaan vaikuta omassa elämässäni.
EU vaikuttaa jokaisen suomalaisen arjessa ja elämässä, vaikka sitä ei heti näin ajattelisikaan: työnteko ja muuttaminen unionin alueelle on helppoa, matkustamisesta ja kotimaassakin tapahtuvista arkiasioista puhumattakaan.
Euroopan unionin ansiota on esimerkiksi se, että EU:n sisällä voi matkustaa vapaasti, ja voit käyttää älypuhelinta melko vapaasti ulkomailla ilman pelkoa jättimäisestä puhelinlaskusta.
Tänä keväänä paljon puhutut kiinni pysyvät muovikorkit ovat myös lähtöisin EU:n päätöksenteosta.
Suomi ohitetaan päätöksissä, ja sen takia ei ole järkeä äänestää.
Suomea ei suinkaan ohiteta päätöksenteossa, sillä EU:ssa niin kuin Suomen eduskunnassakin päätökset tehdään enemmistön tuella. Suomen tukea tarvitaan siinä missä muidenkin jäsenmaiden, kun EU:ssa jumpataan uusia asetuksia ja direktiivejä.
Vaikka parlamentti on kansalaisten valitsema, se ei tee päätöksiä yksin. Myös jokaisen jäsenmaan hallitus on EU:n ministerineuvoston kautta yhtä tärkeässä roolissa EU:n päätöksenteossa. Esimerkiksi tänä keväänä Suomi torppasi ennallistamisasetuksen yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa. Suomen kannalla oli asetuksen kannalta siis paljonkin merkitystä.
Mikään ei muutu EU:ssa, vaikka äänestän.
Vaalituloksella on iso merkitys siihen, millaista politiikkaa Euroopan ytimestä tehdään. Miten EU esimerkiksi suhtautuu maahanmuuttoon, Euroopan turvallisuuteen tai vaikkapa ilmastonmuutokseen.
Äänestämällä jokainen vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Eurooppa menee seuraavat vuodet. Vaikka parlamentti voi olla kankean kuuloinen organisaatio, sen arvomaailma vaikuttaa kaikkeen siellä tehtävään politiikkaan.
Viime eurovaaleissa vihreät ottivat vaalivoiton ja ilmastonmuutos oli eurovaalien tärkeimpiä teemoja. Sen myötä viiden vuoden aikana Euroopassa on tehty paljon ilmastotoimia ja aloitteita: esimerkiksi metsien ennallistaminen liittyy tähän. Myös tavoite siitä, että Eurooppa olisi ensimmäinen hiilineutraali maanosa 2050 mennessä, on vahvistunut viiden vuoden aikana.
Jos oikeistolaisempi politiikka voittaa kesän vaaleissa, ilmastotoimet ovat varmasti tarkan syynin alla tulevan viiden vuoden aikana.
Yhdellä äänellä ei ole mitään väliä.
Ehkä juuri yhdellä äänellä ei ole väliä, mutta jos useampi tuhat ajattelee näin, sillä alkaa olla merkitystä.
Eurovaalien äänestysprosentti on yleensä myös pienempi kuin muissa vaaleissa kuten eduskuntavaaleissa. Äänestämisellä on siis jopa kaksinkertainen painoarvo muihin vaaleihin verrattuna.
Suomessa on eurovaaleissa käytössä d’Hondtin järjestelmä.
Sen mukaan ääntenlaskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän saamat äänet yhteen. Seuraavaksi ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
Sitten jokainen ehdokas saa vertailuluvun niin, että ryhmässä eniten ääniä saanut saa kaikki äänet, toiseksi tullut puolet siitä, kolmannes kolmanneksen ja niin edelleen. Lopuksi kaikki meppiehdokkaat kaikista puolueista laitetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja siitä listasta valitaan mepeiksi 15 parhaan vertausluvun saanutta ehdokasta.
Äänestämättä jättäminen on mielipiteen ilmaisu.
Jos ei äänestä lainkaan, kukaan ei tiedä, mitä mielipidettä äänestämättä jättämisellä edustaa. Sillä voi ilmaista vain sen, että vaalit eivät kiinnosta.
Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto siis myöskään muutoksen puolesta, koska sen perusteella ei voi tietää, minkälaista muutosta halutaan. Se on ainakin varmaa, että jos jättää äänestämättä, joku muu kuitenkin äänestää.
Jos yhä useampi jättää äänestämättä, vaaleissa voi päästä läpi ehdokkaita entistä pienemmillä äänimäärillä. Silloin valtaan päätyy ihmisiä, joiden kannattajat vain sattuvat olemaan aktiivisimpia.