Ilmajoen musiikkijuhlat palaa juurilleen 50-vuotisjuhlassaan: uusi kantaesitys on ooppera ihmisistä isonvihan aikaan

Ilmajoen musiikkijuhlat täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Juhlavuoteen valmistuu uusi kotimainen oopperan kantaesitys, jonka säveltää Uljas Pulkkis ja libreton tekee Anneli Kanto.

Isoviha-oopperassa Ilmajoen musiikkijuhlilla 2025 päärooleissa laulavat Wilhelmina Tómasdóttir (vasemmalla) ja Minja Rantalainen.
Isoviha-oopperassa Ilmajoen musiikkijuhlilla 2025 päärooleissa laulavat sopraano Wilhelmina Tómasdóttir (vasemmalla) ja vasta 14-vuotias Minja Rantalainen, jolle rooli on ensimmäinen solistirooli. Kuva: Päivi Rautanen / Yle
  • Hanne Leiwo
  • Päivi Rautanen

Ilmajoen musiikkijuhlat täyttää ensi vuonna 50 vuotta.

Tänään musiikkijuhlat julkisti vuoden 2025 juhlakesänsä uutuusoopperan.

Ilmajokiseen tapaan kyse on kotimaisesta oopperasta, ja kantaesityksestä eli aivan Ilmajokea varten tehdystä teoksesta. Kuten moni aiempikin opperakantaesitys, myös uutuus kertoo Suomen historiasta.

Tällä kertaa palataan isonvihan aikaan 1700-luvun alkuun.

Ilmajoella tiedetään, että historian isot hetket toimivat oopperassa ja historia kiinnostaa yleisöä.

– Isoviha-ooppera on jo 15. Ilmajoen Musiikkijuhlien tuottama
kantaesitys. Aihe kumpuaa historiasta, mutta on pelottavan
ajankohtainen, sanoo Musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki.

Oopperan säveltää säveltäjä Uljas Pulkkis, libreton tekee kirjailija Anneli Kanto ja oopperan ohjaa Tuomas Parkkinen.

Tavallisten ihmisten kautta

Uljas Pulkkis kertoo, että librettoa ja sävellystä on tehty limittäin.

– Jos on tullut ajatuksia, että voisiko tässä kohdassa olla enemmän tekstiä, Anneli on kirjoittanut vähän lisää. Se on ollut antoisaa.

Kirjailija Anneli Kanto tekee libreton Ilmajoen musiikkijuhlien oopperaan 2025.
”Tarina kertoo esivanhempiemme, tavallisten äitien, isien ja lasten kohtaloista ja kärsimyksestä mutta myös ihmisten sitkeydestä ja yhteistyön voimasta”, sanoo libreton tekevä kirjailija Anneli Kanto. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Kanto kertoo, että aihe oli raskas käsitellä myös tekijälle ja vaikutti välillä myös hänen omaan mielialaansa.

– Isoviha on merkittävä, ankara aihe. Juuri oopperan taidemuoto soveltuu sen käsittelemiseen niin, että kokemus ei ahdista vaan ravistelee ja ravitsee, Anneli Kanto sanoo.

Kanto kertoo, että oopperassa aihetta käsitellään tavallisten ihmisten, siviilien kautta, joilla ei ollut mitään keinoa puolustaa itseään samalla kun vihollinen eteni ”poltetun maan taktiikalla”.

– Heille se oli erityisen julmaa. He joutuivat silmittömän terrorin kohteeksi eivätkä voineet paeta, eikä heillä ollut mitään keinoa paeta tai puolustaa itseään.

Nuoret pääsolistit

Oopperan pääroolissa 15-vuotiaana Katarinana nähdään sopraano Wilhelmína Tómasdóttir ja hänen sisarenaan Minja Rantalainen.

– Tämä on minun ensimmäinen solistiroolini, sanoo nyt kesäkuun lopussa 15 vuotta täyttävä Minja Rantalainen.

Wilhelmína Tómasdóttir kuvaa rooliaan rankaksi.

– Siinä on rankkaa, kuinka joutuu heräämään pahuuteen. Onneksi saa vielä vuoden sulatella tapahtumia, että voi sitten vuoden kuluttua tehdä parhaan suorituksen,Tómasdóttir sanoo.

Muissa rooleissa laulavat Erica Back, Reetta Haavisto, Jasper Leppänen, Sam Taskinen ja Tomi Punkeri.

Isoviha-ooppera nähdään Ilmajoella kesäkuussa 2025.

Isoviha-oopperan tekijöitä Vasemmalta kasakka Ivan eli tenori Jasper Leppänen, säveltäjä Uljas Pulkkis, libretisti Anneli Kanto, kapellimestari Eero Lehtimäki ja naapurin Mikkoa näyttelevä baritoni Tomi Punkeri.
Isoviha-oopperan tekijöitä: vasemmalta kasakka Ivan eli tenori Jasper Leppänen, säveltäjä Uljas Pulkkis, libretisti Anneli Kanto, kapellimestari Eero Lehtimäki ja naapurin Mikkoa näyttelevä baritoni Tomi Punkeri. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

”Käsin poimittu joukkue”

Ohjaaja Tuomas Parkkinen on Ilmajoella tuttu aiemmista produktioista. Hän on ohjannut oopperat Taipaleenjoki, Mannerheim sekä Hiljaiset perivät maan.

Parkkinen kutsuu uutta teosta kansanoopperaksi.

– Isonvihan aika 1700-luvun alussa – Venäjän brutaali hyökkäys- ja hävityssota Suomeen – on sangen vähän käsitelty aihe suomalaisessa musiikkiteatterissa, Parkkinen sanoo.

Hän kertoo tulleensa valituksi 50-vuotisjuhlavuoden taiteellisen työryhmän johtoon pari vuotta sitten. Uutuutta on työstetty siitä lähtien.

– Ympärilleni on käsin poimittu joukkue, jolta sopii
odottaa paljon.

Musiikkijuhlien edellinen kantaesitys oli Armi Ratiasta kertova ooppera Armi, jota juhlilla esitetään nyt toista vuotta.