Tampereen yliopistossa alkaa mielenkiintoinen poikkitieteellinen tutkimus, jossa selvitetään sotastressin vaikutuksia suomalaisiin kolmessa sukupolvessa.
Näin laajaa pitkittäistutkimusta ei ole tiettävästi aiemmin tehty maailmalla, arvioi Tampereen yliopiston dosentti Emma Raitoharju. Tämä johtuu siitä, että Suomesta löytyy nyt poikkeuksellisen laajat ja tarkat aineistot.
Historian ja molekyylibiologian tutkijat selvittävät yhdessä sotatraumojen vaikutusta. Epigeneettiset muutokset geenien toiminnassa voivat periytyä sukupolvelta toiselle sukusolujen välityksellä ja vaikuttaa siten myös jälkeläisten ominaisuuksiin. Tätä on aiemmin tutkittu pääasiassa eläinkokeilla.
Dosentti Emma Raitoharju sanoo, että eläinkokeissa isien kovan stressin on todettu näkyvän esimerkiksi ylipainossa, metabolisissa sairauksissa ja ahdistuksessa. Metabolisessa oireyhtymässä esiintyy yhtä aikaa häiriö verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa.
Tätä ajatusta tukevat myös maatalouden satokirjanpitoihin perustuneet tutkimukset, joissa ihmisillä on löydetty yhteys isoisien ravinnonsaannin ja erityisesti pojanpoikien sairastuvuuden välillä.
– Yritämme katsoa, jos näemme tällaisen biologisen sodan varjon yhä yhteiskunnassamme.
Miksi juuri miehiä tutkitaan?
Myös naisten sotastressillä on Raitoharjun mukaan varmasti vaikutusta. Sitä vain on vaikea selvittää verikokeilla ja muilla testeillä.
– Munasolu on olemassa äidin syntymästä lähtien, eli muutoksia on vaikea tutkia.
Aiemmin on todettu, että jos äiti on ollut sotalapsena, jälkeläisillä on suurempi riski saada psykiatrinen diagnoosi.
Uusi tutkimus voi tutkijoiden mukaan auttaa ymmärtämään sairastavuuden eroja eri väestöryhmissä. Se voi myös auttaa ymmärtämään, miten stressi periytyy.
Näin tutkimus tehdään
Tutkimuksen pohjana ovat Suomen armeijassa vuosina 1939–1945 palvelleiden suomalaismiesten palvelustiedot kantakorteista. Näistä historian tutkijat selvittävät sotakokemuksia ja sodanaikaisia tehtäviä. Yhtenä sotastressin aiheuttajana huomioidaan tappiot, jotka sotilaan joukkoyksikkö kärsi sodassa.
– Koko väestö stressaantui, mutta pystymme löytämään ne, jotka olivat vakavassa paikassa ja kuolemanriski on ollut suuri, Raitoharju sanoo.
Tutkittavien joukko koostuu noin 1 300 sodassa palvelleesta suomalaismiehestä, joiden jälkeläiset ovat myöhemmin osallistuneet 1980-luvulla aloitettuun Laseri-tutkimukseen. Siinä on kerätty suomalaisista terveystietoja ja esimerkiksi verinäytteitä. Tuoreimmat näytteet ovat muutaman vuoden takaa.
Dosentti ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusjohtaja Ville Kivimäki sanoo, että suomalaiset tutkimusaineistot ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen rikkaita, kattavia ja hyvin säilyneitä.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia on odotettavissa ensi vuonna.