Miesten lentopallomaajoukkueen saama paikka ensi vuoden MM-kisoihin ei tullut joukkueelle yllätyksenä. Suomen rankingsijoitus oli koko kesän sen verran hyvä, että ainakin keskitorjuja Petteri Tyynismaalla oli jo Kultaisen liigan loputtua vahva luotto arvokisapaikkaan.
– Olisi iso juttu, jos sinne pääsisin tahkoamaan maailman huippuja vastaan ja näyttämään omia taitojani, joukkueen nuorimpiin pelaajiin kuuluva 21-vuotias Tyynismaa sanoi.
Suomen miehet pääsivät nyt kolmannen kerran 2000-luvulla MM-kilpailuihin. 2014 kisoissa Puolan Katowicessa maajoukkueen nykyinen päävalmentaja Olli Kunnari oli pelaajana mukana ja avittamassa joukkuetta historian kovimpaan sijoitukseen, yhdeksänteen sijaan.
MM-kisat ovat olympialaisten jälkeen lajin suurin turnaus, joten se on Kunnarin mukaan tärkeä näytönpaikka niin joukkueelle kuin pelaajillekin.
– Kaikkien lentopalloa seuraavien katseet ovat kääntyneet MM-kisoihin. Se antaa pelaajille mahdollisuuksia ottaa steppejä eteenpäin. Näin he pääsevät vielä parempiin seuroihin, parempiin sarjoihin pelaamaan ja saavat isoja vastuurooleja, Kunnari sanoi ja muistutti myös rankingpisteiden tärkeydestä.
– MM-kisoissa niitä on mahdollisuus saada paljon enemmän ja saada isoja hyppäyksiä jopa olympialaisia ajatellen.
Kova kilpailu miellyttää
Kansainvälinen lentopalloliitto muutti kilpailukalenteriaan vuosi sitten niin, että MM-kisat pelataan vuodesta 2025 lähtien joka toinen vuosi. Aiemmin MM-kilpailut pelattiin neljän vuoden välein. Ensi vuoden MM-kisaisäntänä toimii Filippiinit, joka on maailmanlistalla sijalla 64. Suomen sijoitus samalla listalla on 23:s.
Kunnarin mukaan Suomen joukkueen ensi kesän ohjelmaa ruvetaan pikkuhiljaa lyömään lukkoon. Ennen syyskuun kisoja joukkue leireilee tiiviisti ja pelaa Kultaista liigaa. Päävalmentaja odottaa, että kamppailu pelipaikoista on kovaa, sillä Suomella on tällä hetkellä kasassa varsin tasainen ja nuori ryhmä.
Tyynismaa saa MM-kisoista uutta motivaatiota. Hän joutui jäämään edellisistä EM-kisoista sivuun loukkaannuttuaan viimeistelyleirillä.
– Kilpailu pelipaikoista on kovaa, ja se on vain hyvä, koska se nostaa treenien tasoa aivan käsittämättömästi. Kaikki haluavat näyttää valmentajalle, että kuuluvat kentälle, Tyynismaa vakuutti.
Ei vain osallistumaan
Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja Tapio Kangasniemi tietää MM-kisapaikan arvon, sillä tuolloin Manilassa pelataan maailman parasta lentopalloa. Se on paikka, jossa Suomen pitää olla mukana.
– Emme kuitenkaan halua vain osallistua kisoihin. Haluamme tietysti viedä peliä menestymisen suuntaan, Kangasniemi sanoi.
Suomi ei ollut mukana, kun maailmanmestaruuksista pelattiin 2022 Puolassa ja Sloveniassa. EM-kisoissa joukkue sen sijaan on ollut kestokävijä, ja 2026 kisoihin Suomi pääsee kisajärjestäjänä automaattisesti mukaan.
Kangasniemen mukaan suomalaisessa lentopallossa on tehty jo 1990-luvulta lähtien valintoja huippu-urheilu edellä. Suomessa on tarjottu potentiaalisille pelaajille isojen maiden tavoin keskitettyä valmennuskeskustoimintaa.
Tämä on näkynyt maajoukkueiden menestyksessä myös nuorissa ikäluokissa. Tänä kesänä sekä alle 20-vuotiaat että alle 18-vuotiaat tytöt ja pojat pääsivät EM-lopputurnauksiin.
– Olemme pystyneet jatkamaan toimintaa vuosien varrella, eikä punainen lanka ole päässyt lipsahtamaan käsistä kauhean kauaksi, Kangasniemi sanoi.
Motivoituneita urheilijoita ei voi ostaa rahalla
Taloudelliset vaikeudet ovat olleet kovin kanto kaskessa viime vuosina, mutta lentopallossa ei ole tarvinnut lakkauttaa huippu-urheilua. Kangasniemi muistuttaa, ettei huippu-urheilussa kaikkea edes saa rahalla.
– Motivoituneita urheilijoita ei voi rahalla ostaa. Se tulee jostain muusta, esimerkiksi ihmisistä ja toimintakulttuurista. Sitä pystyy buustaamaan ilman euroja, Kangasniemi sanoi.
– Ydinkysymys onkin, saammeko oikeat ihmiset oikeille paikoille. Meillä on onneksi ollut heitä koko ajan. Välillä käynyt Mauro Berruton tyyppinen henkilö sparraamassa meitä, ja välillä on joku ”hullu” Tuomas Sammelvuo tai Tommi Tiilikainen löytynyt. Tätä ketjua meidän pitää jatkaa myös tulevina vuosina.
Rahaa tietenkin tarvitaan, mutta Kangasniemen mukaan ajattelussa pitää päästä seuraavalle tasolle: mitkä ovat oikeasti ne oikeat asiat, joihin pitää toiminnassa, harjoittelemisessa tai pelissä panostaa. Aina on parantamisen varaa, eikä Suomen kokoinen maa voi jäädä laakereille makaamaan.
Arvokisoihin pääseminen pitää Kangasniemen mukaan Suomen hyvin hajulla siitä, mitä kansainvälisessä lentopallossa tapahtuu, mitä muut tekevät ja miten valmentaminen kehittyy. Suomi kilpailee muiden maiden kanssa myös valmennusosaamisesta.
– Siinäkin mielin olemme hyvässä asemassa, että meillä on tällaista nuorempaa valmentajasukupolvea tulossa. He ovat todella uteliaita ja haluavat kehittyä, ja sitä me tarvitsemmekin. Urheilijat kyllä tulevat sieltä, kun toimintaympäristö on muuten motivoitunut.