Moni muistaa Eduard Hämäläisen. Joroisista Venäjälle muuttaneen isoisoisänsä kautta suomensukuiselle 10-ottelutähdelle järjestettiin 1997 pikavauhtia Suomen edustusoikeus.
Vuonna 1997 Suomi olisikin Ateenassa jäänyt ensimmäisen kerran ilman yleisurheilun MM-mitalia ilman jo kolmannen MM-hopeansa otellutta, Kuortaneelle perheineen asettunutta Hämäläistä.
Urallaan peräti neljää maata eli Neuvostoliittoa, IVY:ä, Valko-Venäjää ja Suomea edustaneen Hämäläisen oikeuksiensiirto neuvoteltiin Suomen ja Valko-Venäjän yleisurheiluliitojen välillä mutkattomasti.
Suomesta lähti Minskiin rekkalastillinen kotimaassa valmistettuja seiväs- ja korkeushyppytelineitä ja alastulopatjoja. Paluupostissa Suomeen matkasi maailmanluokan urheilija, joka 1998 saavutti vielä EM-hopeaa Budapestissa ja edusti Suomea myös Sydneyn olympiakisoissa 2000.
Mielenkiintoista asiassa oli, että vasta Sydneyssä Hämäläisellä oli taskussaan myös Suomen passi, jonka hän sai kesällä 2000. Vuodet 1997–99 hän edusti Suomea Valko-Venäjän kansalaisena.
– Ajat ja käytännöt ovat siitä muuttuneet, muistelee Hämäläisen siirtoa neuvotellut Urheiluliiton entinen toimitusjohtaja ja entinen 10-ottelija Jarmo Mäkelä.
Nyt maailmalla olisi taas hirmuisen potentiaalinen, Hämäläistä paljon vahvemmin suomensukuinen moniottelija, joka toivotettaisiin riemumielin Suomen edustusasuun. Mutta joka ainakin toistaiseksi on lukinnut itsensä toisen maan sotisopaan.
Lokakuussa 19 vuotta täyttävä Tomas Järvinen voitti viime perjantaina Perussa 19-vuotiaiden 10-ottelun MM-kultaa hurjalla 8 425 pisteen potilla, joka jäi vain 10 pistettä sarjan ME-tuloksesta. Tämän ikäluokan ottelijoiden kiekko painaa 1,75 kiloa (aikuisten 2 kiloa), kuula 6 kiloa (7,26 kiloa), ja pika-aidat ovat 100-senttiset (106,70 cm).
Aikuishuipulla jo 2025?
– Vuoden päästä Tokiossa Tomas taistelee jo realistisesti aikuisten MM-mitalista, ennustaa urheilijan isä, tunnettu otteluvalmentaja ja yleisurheiluhahmo Mika Järvinen.
Hänet tunnetaan mm. kolminkertaisen maailmanmestarin, ME-mies Tomas Dvorakin valmentajana. Dvorak taas edusti aikanaan samaa maata ja vieläpä samaa seuraa kuin Tomas Järvinen nyt: Tšekin tasavaltaa ja Dukla Prahaa.
Yhdeksi maailman lahjakkaimmaksi junioriyleisurheilijaksi katsottu Tomas Järvinen on syntynyt Prahassa Mika Järvisen ja tämän silloisen tšekkipuolison liitosta. Suomessa Lahden Ahkeraa edustavaa ottelijaa valmentaa Prahassa Josef Karas ja toisessa kotimaassa oma isä, joka toimii myös poikansa managerina.
Tomas Järviseltä löytyy vuosilta 2014–24 erilaisista Suomessa pidetyistä kisoista kymmeniä tilastomerkintöjä. Hänellä on Suomen passi, suomalaisia sisaruksia isänsä uudesta liitosta, toinen koti Suomessa, suomenkielen taito ja jopa suomalainen seura.
Tätä taustaa vasten olisi loogista, että Tomas Järvinen, halutessaan, voisi vaihtaa edustusoikeutensa Tšekistä Suomeen ilmoitusasiana.
– Meistähän se ei jää kiinni. Aivan hirmuisen mielellämme hänet riveihimme ottaisimme, sanoo Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Yleisurheilumaailman johtaviin data- ja sääntöasiantuntijoihin kuuluva Mirko Jalava toppuuttelee kuitenkin intoa. Tšekin edustaminen jo nuorten arvokisatasolla lukitsee nykysääntöjen mukaan yleisurheilussa kansainvälisen edustusoikeuden myös aikuisissa.
Esimerkiksi jalkapallossa lukko napsahtaa kiinni vasta, kun urheilija on pelannut neljässä ottelussa aikuisten arvokisoissa tai niihin tähtäävissä karsinnoissa.
– Järvinen on edustanut Tšekkiä, joten mahdollinen edustusoikeuden vaihto kulkisi World Athleticsin (Kansainvälinen yleisurheiluliitto) tähän suunnitellun prosessin kautta, Jalava sanoo.
Järvisen ensimmäinen kansainvälinen edustustehtävä osui alle 18-vuotiaiden EM-kisoihin 2023; silloin hän kilpaili korkeushypyssä. Kyseinen kilpailu määritti myös hänen kansainvälisen edustusoikeutensa.
Tiettyjen maiden, kuten esimerkiksi Bahrainin, Qatarin ja Turkin harrastaman urheilijashoppailun takia World Athletics on tiukentanut linjaansa niin, että uuden edustusoikeuden saa lähtökohtaisesti vasta kolmen vuoden päästä siitä, kun on edellisestä luopunut.
Tästä saatiin konkreettinen esimerkki Pariisin olympiakisoissa. Naisten kiekonheiton maailmantilaston ykkönen, kuubalainen Yaime Perez puuttui kisoista. Hän loikkasi USA:han 2022 ja on näin vapaa edustamaan toista valtiota vasta ensi vuonna.
Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa painii edustusoikeuksien parissa myös Antti Pihlakoski, joka istuu järjestön hallituksessa. Pihlakoski kertoo Yle Urheilulle, että lähtökohta on aina kolmen vuoden odotus, mutta poikkeuksiakin on.
Painavista syistä
– Aika voi lyhentyä painavista syistä, Pihlakoski toteaa.
Tällainen painava syy Tomas Järvisen tapauksessa olisi esimerkiksi pysyvä muutto suomalaisen perheen luo ja opintojen tai varusmiespalveluksen aloittaminen Suomessa.
– Jos elo ja urheileminen Tšekissä jatkuu ennallaan, tällaista painavaa syytä ei voi katsoa olevan, Pihlakoski sanoo.
Mika Järvinen painottaa, ettei halua puhua poikansa suulla eikä kaksikko isän mukaan ole edustuskansallisuusasiasta juuri keskustellut. Mika Järvinen pitää edustusoikeuden vaihtamista epätodennäköisenä, mutta ei täysin mahdottomana skenaariona.
– Päätös ja puheoikeus kuuluu Tomasille. Tärkeintä on tietysti, että nuori mies saa toteuttaa unelmiaan maksimaalisesti parhaassa mahdollisessa ympäristössä, isä-Järvinen sanoo.
– Sen kuitenkin takaan, ettei mitaleita ja huipputuloksia jäisi saavuttamatta siksi, että Tomas treenaisi Suomessa tai edustaisi Suomea. Uran rahoituksen puolesta hänelle olisi Suomessa rakennettavissa erittäinkin mittava sponsoripaketti.
Mika Järvinen sanoo, että asiaa tuskin auttaisi, vaikka edustuspanna lyhenisi esimerkiksi yhteen vuoteen.
– Sekin olisi kyllä tuonikäiselle nälkäiselle kaverille kovin pitkä aika. Yhdet ulkoratojen arvokisat ja halliarvokisat päälle.
Kultturien suuri ero
Tämä tarkoittanee, että Tomas Järvisen kannattaisi edes harkita asiaa, jos taukoa edustamiseen ei tulisi lainkaan. Sekään ei World Athleticsin käytännöissä ole poikkeuksellisessa tilanteessa täysin poissuljettua.
Tullaan toiseen asiaan eli Tšekin ja Suomen moniottelukulttuurien vertailuun.
Triplamaailmanmestari Dvorak, 10-otteluhistorian ensimmäinen 9 000 pisteen ylittäjä ja olympiavoittaja Roman Sebrle sekä Tšekin kaikkien aikojen kolmonen Robert Zmelik (8 627 pistettä) ovat kaikki edustaneet Dukla Prahaa kuten Järvinen. Puitteet glooriaan ovat kaikesta päätellen kunnossa.
Suomessa taas 10-ottelu on pitkään ollut suorastaan kriisilaji; tällä kaudella vain neljä suomalaismiestä on ylittänyt 7 000:n ja 12 raatajaa 6 000 pisteen rajan.
Tammikuussa Järvinen aloittaa työnteon Dukla Prahassa, mikä käytännössä tarkoittaa ammattimaista, palkallista otteluharjoittelua. Vaikka kyse on armeijan urheiluseurasta, varusmiespalvelusta sen edustajien ei Tšekissä ole enää pakko suorittaa.