Oululainen Mark Härö, 25, on jo pitkään ollut varma, että hän vielä opiskelee lääketiedettä ja erikoistuu akuutti-, teho- tai ensihoitolääkäriksi. Hän on hakenut lääketieteelliseen jo seitsemän kertaa.
Pari vuotta sitten hän muutti valmiiksi lääkiksen lähelle.
Lääketieteelliseen pääsy on hieman helpottunut, mutta edelleen se on hankalaa: tänä vuonna ensisijaisia hakijoita suomenkielisiin lääkärikoulutuksiin oli yli 5700, ja valituksi tuli 870 opiskelijaa.
Yleislääketieteen opiskelupaikkoja lisättiin tämän syksyn haussa 71. Eläinlääketieteen paikkoja lisättiin 15.
Grafiikan tiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tietopalvelun lukuihin. Saat arvot näkyviin klikkaamalla tai täppäämällä kuvaajaa.
Vielä joulukuussa yliopistot olivat todenneet, että lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja ei aiota nostaa. Yliopistot sopivat koulutuspaikkojen lisäyksestä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saivat siihen 18,5 miljoonaa euroa lisärahaa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kertoo, että perusteena on merkittävä lääkäripula.
– Koulutusmäärien lisäyksellä pyritään tähän tarpeeseen vastaamaan, Multala kertoo.
Lääkärien koulutusmäärän lisäämisestä on keskusteltu muun muassa siksi, että monilla paikkakunnilla on vaikeuksia saada lääkäreitä erityisesti julkiseen terveydenhuoltoon.
Opiskelemaan pääsy on silti kiven takana
Härö sai kipinän lääkäriksi 11-vuotiaana, kun hänen pappansa joutui teho-osastolle saatuaan pahoja vammoja jäätyään jumiin joulusaunaan.
Videolla Härö kertoo, miten se sai hänet haluamaan lääkäriksi.
Härö on ollut täyspäiväinen lääkishakija siitä asti, kun hän valmistui ylioppilaaksi A:n ja B:n papereilla kuusi vuotta sitten. Hän on tehnyt muun muassa lääkikseen valmentavia kursseja.
– Kyllähän se on joka kesä ollut isku vasten kasvoja, ettei ole päässyt opiskelemaan.
Härö sanoo, että hakemisessa olisi etua, jos ei tarvitsisi miettiä rahaa. Hän sen sijaan on saanut vääntää sekä TE-toimiston että Kelan kanssa. Opintolainaa lääkikseen pyrkimisestä on kertynyt jo 20 000 euroa.
Tänäkään vuonna hän ei päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan. Sen sijaan pisteet riittivät pääsyyn hammaslääketieteen opintoihin, joihin hän haki päästäkseen eteenpäin. Ensimmäisten vuosien opinnot ovat samoja.
Lääketieteelliseen opiskelemaan pääsy onkin hyvin vaikeaa, jos opiskeluun ei voi käyttää kaikkea aikaa. Näin ajattelee myös farmaseutti Mika Korhonen, 35. Hän on hakenut lääkikseen neljä kertaa, viimeksi tänä vuonna.
– Tämän hetken kilpailutilanteessa sisäänpääsy vaatisi henkilökohtaisten uhrausten lisäksi tuuria. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Useimmat joutuvat miettimään, mitä kaikkea on valmis tekemään lääkikseen päästäkseen.
Korhonen ei aio enää hakea, vaikka uskoo, että viihtyisi lääkärin ammatissa ja olisi siinä hyvä.
– Lääkäreitä pitäisi kouluttaa lisää. Alalle olisi paljon halukkaita.
Katso videolta, missä Mark Härö näkee itsensä kymmenen vuoden kuluttua.
Ministeri miettisi koulutusmääriä jatkossakin - yliopistot eivät innostu
Ministeri Sari Multala sanoo, että krooninen, jopa tuhansien lääkärien pula ei ole helpottamassa.
– Varmasti pitää edelleen tarkastella sitä, onko mahdollista lisätä koulutusta kuitenkin niin, että koulutuksen laatu ei kärsi.
Yliopistot eivät koulutusmäärien lisäämisestä varsinaisesti innostu. Yle kysyi asiasta kaikista suomenkielistä lääkärikoulutusta järjestävistä yliopistoista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki totesivat, että opiskelijamäärät ovat nyt maksimissaan käytössä oleviin tiloihin ja resursseihin suhteutettuna.
Multalan mukaan lääketieteeseen on niin paljon hakijoita, että valitettavasti iso osa motivoituneista ja hyvistä hakijoista jää vaille opiskelupaikkaa.
Hänestä on hyvä asia, että monet suomalaiset ovat hakeutuneet opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille.
– Ehkä sekin kortti kannattaa katsoa, jos Suomessa lääkiksen ovet eivät aukea.
Härölle ulkomaille lähteminen ei ole ollut vaihtoehto. Hänelle on ollut tärkeää pitää yllä sosiaalisia suhteita ja arkeaan Suomessa. Se on alkanut asettua uomiinsa ja unelmien opiskelupaikka on ollut joka vuosi lähempänä. Lukion jälkeen tietokonepeliriippuvuus häiritsi hänen opiskeluaan.
Häröllä on viesti kaikille, jotka hakevat lääkikseen vuosi toisensa jälkeen.
– Tsemppiä ja kannattaa hakea, vielä joskus te pääsette.
Juttua on korjattu 11.9. kello 12.24: Jutussa käytettiin harhaanjohtavasti sanaa ”yleislääketiede”, kun haluttiin erottaa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelu toisistaan. Ilmaus on poistettu, koska yleislääketiede on oma erikoisalansa.
Juttua on muokattu 11.9. kello 15.41: Juttuun lisätty tieto siitä, että Mark Härö haki tänä vuonna hammaslääketieteelliseen päästäkseen eteenpäin. Samaan aikaan ei voi hakea sekä hammaslääketieteen että lääketieteen koulutusohjelmiin.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.