Vesivoiman osuus Suomen energiantuotannossa on pienentynyt, eikä kasvulle nähdä suuria mahdollisuuksia. Säätövoimana sille on tarvetta jatkossakin.
Tuulivoiman arvioidaan ajavan tänä vuonna ensimmäistä kertaa vesivoiman ohi sähköntuotannossa, ja eron ennakoidaan vain kasvavan tulevaisuudessa.
Lappeenranta-Lahden teknillisen yliopiston tuoreessa energiaselonteossa vesivoimaa ei nosteta merkittävien energiamuotojen joukkoon Suomessa.
– Emme usko, että sen määrä kovasti kasvaisi, tai sen rooli merkittävästi muuttuisi, tai että se tarjoaisi uusia mahdollisuuksia energiajärjestelmien muutokselle, tiivistää tilannetta LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.
Vesivoima tuottaa noin 18 prosenttia suomalaisten sähköstä. Kasvumahdollisuuksia vesivoimalle tarjoavat käytännössä vain tehoa tuova uusi teknologia ja pumppuvoimalat.
Kemijärvestä kaavaillaan pumppuvoiman keskusta
Suomessa ei ole vielä pumppuvoimaloita, mutta hallitus on sitoutunut niiden edistämiseen. Kemijoki-yhtiöllä on noin 550 megawatin voimalasuunnitelma Kemijärvelle.
– Vesivoimalla on kaksi isoa kasvupotentiaalia: pumppuvoimalat sekä nopean säädön teknologia, kuten akustot ja superkondensaattorit, joita mekin olemme jo ottaneet onnistuneesti käyttöön. Selvitämme myös seuraavia vaihtoehtoja, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Kemijärvelle tähyävät myös PVO-Vesivoima ja Suomen Voima, joilla on omat voimalasuunnitelmansa korkeuseroiltaan ja vesimäärältään kiinnostavalle alueelle.
PVO-Vesivoima suunnittelee Kemijärvelle 500 megawatin voimalaa. Suomen Voima -yhtiön tavoitteena on rakentaa Pohjois-Suomeen 1-3 pumppuvoimalaa, joiden yhteisteho voisi nousta noin 200 megawattiin. Kapasiteetti vastaisi Imatralla toimivan Suomen suurimman vesivoimalan maksimitehoa.
Kemijärven hankkeet ovat herättäneet huolta ympäristövaikutuksista. Edessä on vuosien valmistelu- ja lupaprosessi ennen kuin vesi tunturitunneleissa mahdollisesti virtaa.
Pisimmällä pumppuvoimalan suunnitelmat ovat suljettavassa Pyhäsalmen kaivoksessa, jossa on jo valmiiksi kaivauduttu yli 1400 metrin syvyyteen. Esillä on ollut vähintään 75 megawatin voimala, josta odotetaan päätöksiä vielä tänä vuonna.
Vesivoima korostaa säätösähköä
Tuulivoiman yleistyminen ja sähkön rajut hintavaihtelut tuovat myös mahdollisuuksia pumppu- ja vesivoimalle muutoinkin.
Tyynellä säällä vesivoiman merkitys korostuu, mutta samalla yhtiöiden pitää räätälöidä tuotantoa, kertoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli.
– Se on aina suunniteltu tarkkaan, mutta nyt ajoitusta mietitään yhä tarkemmin sähkö- ja säätötarpeen mukaan.
Kemijoki-yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan vesivoima hoitaa roolinsa säätösähkön tuottajana, mutta muitakin tarvitaan.
– Yhteiskunnan sähköistyminen on niin iso asia, että sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi tarvitaan kaikkia säätökeinoja.
Myös Fortumin ja PVO-Vesivoiman johdosta välitetään samaa viestiä, että vesivoima yksin ei riitä turvaamaan sähköverkon toimintaa tulevaisuudessa. Samalla yhtiöt puolustavat nykyistä tuotantoaan, johon niiden mukaan ei tulisi koskea liian kireillä ympäristövelvoitteilla.
Pohjois-Suomessa kiistellään Ii- ja Kemijoen voimalaitoksille asetetuista uusista kalatalousvelvoitteista, joiden käsittelyä jatketaan oikeudessa. Lisäksi Suomessa valmistellaan vesilain muutosta, joka toisi uusia velvoitteita pienille vesivoimaloille. Jatkossa pieniä voimaloita saatetaan myös lunastaa ja purkaa vaelluskalojen turvaamiseksi.
Energiateollisuuden mukaan Suomessa on tänä vuonna myönnetty yksi lupa yhden megawatin pienvoimalalle Ähtärin Inhankoskeen. Luvasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Yleisesti vesivoiman rakentamista rajoittaa vuonna 1987 vahvistettu koskiensuojelulaki.
Videolla kerrotaan, miten Iijoen Kierikin voimalaitos alkaa varastoida energiaa uudella tavalla.
Sähköverkon pitää pysyä tasapainossa
Säätövoimaa tarvitaan sähköverkon häiriötilanteissa, mutta myös normaali oloissa.
Voimayhtiöille maksetaan säätöenergiasta, mutta myös valmiudesta tuottaa sitä. Mukana järjestelmässä on myös kulutusjoustoon pystyviä kohteita.
Yhtiöille maksettiin viime vuonna eräänlaista varallaolokorvausta yli 160 miljoonaa euroa. Sähkömarkkinoiden muutoksesta ja säätötarpeen kasvusta kertoo se, että vuonna 2021 vastaava summa oli hieman yli 40 miljoonaa euroa.
Ja kun sähköä tarvitaan, niin hinta kohoaa poikkeuksellisiin lukuihin. Maanantaina 23. päivä säätösähkö maksoi tunnin ajan 3 euroa/KWh, Tuolloin energiaa tarvittiin noin 400 megawattituntia, eli tunnin kustannukset nousivat yli miljoonaan euroon.