Vaarallisten aineiden kuljetuksista paljastuu vuosittain lukuisia puutteita. Suomessa kuljetetaan vaarallisia aineita eri liikenneväyliä pitkin kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain.
– Viimeisten tilastojen valossa Suomi on sellaista keskinkertaista eurooppalaista tasoa, eli kuljetuksissa on edelleen puutteita. Yksi yleinen puute on kuorman sidonta, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Anu Häkkinen.
Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin valvonnan myötä puutteita on löytynyt lisäksi autojen varusteista ja rahtikirjoista. Poliisin mukaan puutteita löytyy noin kolmasosasta tarkistettavia kuljetuksia.
Esimerkiksi tammi-syyskuun aikana 51 tapauksessa kuljettajalla ei ollut mukana vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja varusteita. Usein puutteet vaikuttavat pieniltä, mutta voivat aiheuttaa suurta vaaraa.
– On vaarallista, jos esimerkiksi sammutin puuttuu, se on huonosti löydettävissä tai se ei toimi kun sille tulee tarvetta, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen.
Toiminnallaan osa yrityksistä pyrkii säästämään kuljetuskuluista, pakkaamisesta ja tarvittavien merkintöjen tekemisestä. Onnisen mukaan räikeimmillään vaarallisia aineita on jopa piilotettu normaalin kappaletavarakuljetuksen sekaan.
– Joskus ajoneuvoa ei ole merkitty vaarallisten aineiden kuljetukseksi ollenkaan ja pahimmillaan normaalin lastin sekaan on piilotettu räjähteitä. Tällöin puhutaan jo rikoksesta.
Vaaraa myös pelastushenkilöstölle
Merkitsemätön kuljetus voi onnettomuustilanteessa aiheuttaa vakavaa vaaraa myös pelastushenkilöstölle.
– Silloinhan pelastajat menevät paikalle ihan sokkona eivätkä osaa ottaa huomioon vaarallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamaa vaaraa, sanoo Kari Onninen.
Vastuu turvallisuudesta on kaikilla kuljetusketjun osapuolilla kuten pakkaajalla, lähettäjällä, kuljettajalla ja vastaanottajalla. Vuosittain liikenteessä tehdään noin 1800–2000 vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvää valvontatarkastusta.
– Suurin osa kuljetusyrityksistä ja kuljettajista pyrkii kaikin keinoin noudattamaan lainsäädäntöön annettuja määräyksiä ja suorittamaan turvallisia kuljetuksia, korostaa Onninen.
Traficomin mukaan vaarallisten aineiden onnettomuuksia sattuu noin 20–30 vuodessa, pääosin tieliikenteessä. Maantiekuljetuksissa kyseessä on yleensä onnettomuus, jossa osapuolena on vaarallista ainetta kuljettava ajoneuvo. Rautatiekuljetuksissa on toisin.
– Vaunun suistuminen ei yleensä aiheuta vuotoja, ja jos aiheuttaa, vuototapaukset ovat pääosin pieniä venttiilivuotoja, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Anu Häkkinen.
Meriliikenteen kuljetuksissa ja ilmakuljetuksissa vaarallisten aineiden onnettomuuksia tapahtuu harvoin.
Pelastajien käytössä on simulaattori
Pelastuslaitokset harjoittelevat säännöllisesti vaarallisten onnettomuuksien varalta. Käytössä on esimerkiksi simulaattori, jolla voidaan harjoitella raskaan liikenteen säiliövuodon hallitsemista ja tukkimista.
Esimerkiksi Lapin maakunnan alueella on isoja tehtaita ja kaivoksia, joihin pelastuslaitoksen on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma. Lapin pelastuslaitoksen palopäällikön Jyri Keräsen mukaan suunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti.
Edellä mainittuja kohteita on Lapin alueella lähes parikymmentä.
– Kohteista yhdeksän on Kemi-Tornio -alueella eli kyseessä on aikamoinen keskittymä Suomen mittapuullakin katsottuna. Vaarallisten aineiden läpikulkuliikenne maantiekuljetusten osalta on melko huima, joten siihen nähden vaarallisten aineiden onnettomuuksia on sattunut yleisestikin vähän, sanoo Keränen.