Poimimme tähän juttuun tietoja eri aloilla tienatuista ansioista sekä tiedot valtakunnallisesta ja alueellisesta tulokärjestä.
Viime vuoden kovatuloisin nainen, Wolt-johtaja Marianne Vikkula, löytyi suurituloisten listan sijalta 24. Tuhannen suurituloisimman joukossa naisia oli vain 177.
Alle 35-vuotiaita listalla on vähänlaisesti. Tuhannen suurituloisimman joukossa oli vain 38 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1990 tai sitä nuorempia.
Lue lisää: Yhdeksän kuvaa kertoo, miten tulot jakautuvat Suomessa.
Metallimusiikkia tekevän Nightwish-yhtyeen taustayhtiö A Lovely Bunch of Coconuts Ltd Oy maksoi eniten yhteisöveroa Kiteen kaupungissa.
Nightwishin nykyisten jäsenten ja yhden entisen jäsenen omistama yhtiö sai verotettavaa tuloa viime vuonna yli 2,1 miljoonaa euroa ja maksoi siitä yhteisöveroa 433 335 euroa. Nightwish on Kiteellä perustettu metallibändi, joka on keikkaillut ja myynyt levyjä maailmanlaajuisesti 1990-luvulta saakka. Yhtyeen perustaja Tuomas Holopainen asuu edelleen Kiteellä. Lue koko juttu täältä.
Keski-Suomen viime vuoden verotietojen kärkeen nousi uusi nimi: keuruulainen Jori Antila. Hän tienasi vuonna 2023 noin viisi ja puoli miljoonaa euroa pääomatuloja.
Antilan tulot ovat peräisin yrityskaupasta. Hän teki kaupat yhdessä Pasi Ruuskan kanssa teollisuusyhtiö SVL Groupista.
Vuonna 1961 syntynyt Antila kertoo, ettei rahalla ole hänelle suurta merkitystä.
– Tähän ikään mennessä on tullut tietyt tottumukset ja elämäntapa.
Ainakin yksi muutos on kuitenkin tapahtunut. Yrityskaupan jälkeen Antila ryhtyi rakentamaan itselleen vapaa-ajan asuntoa. Hän uskoo, että projektiin on nyt aiempaa enemmän aikaa.
– Yrittäjän arki oli sen verran kiireistä, ettei paljon huviloista ja muista ehtinyt haaveilla.
Lapin viime vuoden kovin tienaaja on yrittäjä Wille Rautell. Verohallituksen tietojen mukaan hän ansaitsi yli 2,2 miljoonaa euroa. Ansiotuloja tästä oli vain vajaat 3 000 euroa.
Rautell toimii tällä hetkellä Kittilään rekisteröidyn Arctic Solar Oy:n ja espoolaisen Yksi Risti Taksi Oy:n toimitusjohtajana. Kummastakaan yrityksestä ei löydy yksityiskohtaisempia tietoja.
Yle tavoitti Rautellin kommentoimaan tulojaan sähköpostitse. Rautell kertoo asuneen aiemmin Lapissa, jonka vuoksi hän on korkealla maakunnan tulotilastoissa. Yli vuosi sitten hän muutti Etelä-Suomeen, mutta vaikuttaa nykyään enemmän Ukrainassa avustustöiden kautta.
– Verotietojeni takana ei ole mitään erityisen hohdokasta tai sankarillista yrittäjätarinaa, vaan ne ovat peräisin virtuaalivaluutan kaupankäynnistä. En koe tarpeelliseksi kommentoida sitä sen enempää, Wille Rautell kirjoittaa.
Rautell on eri kaupparekisteritietojen mukaan ollut mukana useissa kymmenissä yrityksissä, joista yksi on edelleen selvitystilassa. Ulosottomerkintöjä Rautellilta löytyy yhteensä 26. Lapin käräjäoikeuden mukaan Rautellilla on myös useita tuomioita.
Pohjois-Pohjanmaan viime vuoden tulokuningas, sieviläinen sijoittaja Jorma Takanen tienasi tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla 4. eniten. Tuloja Takasella oli viime vuonna yhteensä 9,2 miljoonaa. Sillä summalla Takanen on koko maan tulokärjen 31. Viime vuonna Takanen oli koko maan 7. eniten tienannut 23,7 miljoonan euron tuloilla. Viimeisen 20 vuoden aikana Takanen on ollut joka vuosi Pohjois-Pohjanmaan 10 suurituloisimman joukossa. Maakunnan tulokuningas hän on ollut tuona aikana viisi kertaa. Takanen tunnetaan elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja Scanfil-yhtiöstä. Hän on perustanut myös Sievi Capital-sijoitusyhtiön.
Kanta-Hämeessä eniten viime vuonna tienannut Ilkka Brotherus kertoo, että hänen tulonsa tulivat pääasiassa Caverion oyj:n osakkeiden myynnistä. Brotheruksen verotettavat tulot olivat viime vuonna noin 9,5 miljoonaa euroa.
Caverion oli alun perin osa YIT-rakennusyhtiötä. Brotherus omisti merkittävän määrän YIT:n osakkeita ja toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana viisi vuotta. Myöhemmin Caverion irrotettiin omaksi liiketoiminnaksi.
Viime vuonna suurimmat omistajat päättivät myydä yhtiön.
– Tässä kävi samalla tavalla kuin Amer Sportsin kanssa aikanaan: kun isommat omistajat haluavat myydä, ei pienemmillä ole siinä mitään sanottavaa. Olisin mielelläni pitänyt osakkeet, ja meillä oli niitä perheessä laajemminkin, Brotherus kertoo.
Brotherus on siivousvälineitä valmistavan Sinituotteen pääomistaja, ja hän on aiemmin omistanut urheiluvälineyhtiö Amer Sportsia, joka myytiin Kiinaan.
Lue myös, mitä Brotherus sanoo suomalaisesta yritysrahoituksesta ja Donald Trumpin uuden kauden vaikutuksista.
Henkirikoksen uhriksi joutuneen entisen jääkiekkoilijan Janne Puhakan verotiedoista uutisointi aiheutti veropäivänä pahennusta ainakin sosiaalisessa mediassa. Puhakan verotiedoista uutisoivat torstaiaamuna ainakin Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat, joista jälkimmäinen kuitenkin pian poisti uutisen.
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kyseessä oli Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisessä urheilutoimituksessa tehty uutinen, joka oli tietokatkosten vuoksi mennyt julki myös Helsingin Sanomissa.
Yläjärven mukaan yhteistoimituksen kumpikin brändi tekee omat päätöksensä siitä, mitä sisältöjä niiden alustoilla käytetään.
– Heti kun näin meillä tämän jutun, totesin, että tämä ei ole meille sopivaa verojournalismia. Jutun poistolle oli painavat perusteet ja tein sen päätöksen, Yläjärvi kertoi torstaina STT:lle.
Yläjärven mukaan julkaistun uutisen poistaminen on aina poikkeuksellinen ratkaisu ja päätoimittajan päätös.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
STT
Menestynyt joensuulainen liikemies Kyösti Kakkonen ei kannata nykyisen kaltaista verotietojen julkista käsittelyä Suomessa.
Hän arvelee, että veropäivä aiheuttaa turhaa kateutta. – Kateus on meillä iso luonnonvara. Olisiko se myös yksi syy masentumiseen? Ainahan jollakin on enemmän tuloja kuin toisilla, Kakkonen sanoo. Lue koko juttu täältä.
Etelä-Karjalassa on viime vuoden verotietojen perusteella kolme miljonääriä.
Etelä-Karjalan tulokärki on Stefán Jansen, joka tienasi viime vuonna reilut kaksi miljoonaa euroa. Kaikki hänen tulonsa olivat pääomatuloja. Yli miljoonan tulorajan Etelä-Karjalassa ylittivät myös Marina Gudzenko ja Timo Tersa.
Vielä vuonna 2022 Etelä-Karjalassa oli 12 ihmistä, joiden tulot ylittivät miljoonarajan.
– Etelä-Karjalassa talous on edelleen alamaissa. Emme ole saavuttaneet minkäänlaista suhdannehyppyä, sanoo Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen.
Esimerkiksi yrityskauppa ei ole Etelä-Karjalassa Peltosen mukaan käynyt vilkkaasti viime vuonna.
Tästä näet Etelä-Karjalan suurituloisimmat vuodelta 2023.