Rotaatiokone lähtee pyörimään kiihtyvää vauhtia, mutta sen päällä yhden jalan kyykyssä istumapiruettia mallintava Iida Karhunen tuskin edes huojuu. Vakaalta hänen olemuksensa näyttää edelleen, kun hän hetken pyörityksen jälkeen nousee seisomaan ja hyppää laitteen kyydistä betonilattialle.
Karhusen siirtyessä hieman sivummalle odottamaan uutta vuoroaan, toinen luistelija astuu rotaatiokoneelle ja valmentaja Marina Shirshova lisää säätökytkimestä kierroksia. Lappeenrannan jäähallin käytävällä ovat menossa taitoluistelijoiden oheisharjoitukset.
16-vuotias Iida Karhunen säväytti viime keväänä luisteltuaan junioreiden MM-kilpailuissa neljänneksi. Suomalaisjunioreista Jenni Vähämaa on yltänyt peräti kahteen nelossijaan vuosina 2007 ja 2008. Susanna Pöykiö on yltänyt vieläkin korkeammalle ollen junioreiden MM-pronssilla vuonna 2001.
Myös Karhusen keräämät kokonaispisteet 186,32 olivat suomalaisittain poikkeukselliset. Suomalaisista naistaitoluistelijoista kukaan ei ole yltänyt yhtä korkeille pisteille lähes viiteen vuoteen, ja sitä ennen siinä ovat onnistuneet vain Viveca Lindfors ja Laura Lepistö.
Sääntömuutos harmitti aluksi
Iida Karhunen on huippulupaus, mutta ikänsä puolesta hän ei kuitenkaan pääse aikuisten sarjaan ennen ensi kautta.
Kansainvälisen taitoluisteluliiton kaksi vuotta sitten tekemässä sääntömuutoksessa seniorien alaikäraja päätettiin nostaa portaittain aiemmasta 15 vuodesta 17 vuoteen.
Karhusesta tuli sääntömuutoksen myötä eräänlainen väliinputoaja. Jos hän olisi syntynyt vuotta aiemmin, hän voisi nyt luistella jo kolmatta kauttaan aikuisten sarjassa.
– Aluksi ajattelin, että se on tosi harmi juttu, että ei pääse siirtymään eteenpäin. Mutta on tässä nyt mennyt ihan hyvin, eikä ole niin paljon enää jäänyt harmittamaan, Iida Karhunen sanoo.
Valmentaja Marina Shirshova ymmärtää suojattinsa turhautumisen, mutta pitää sääntömuutosta perusteltuna. Hänen mukaansa aikuisten sarjaan ei kannata kiirehtiä.
– Ei se aina palvele nuoria luistelijoita, koska aikuiset esittävät niin kuin aikuiset, erityisesti naisten sarjassa. Heidän luistelunsa näyttää erilaiselta esittämispuolelta. Kyllä Iida ymmärsi, että tämä oli hyvä ratkaisu, Shirshova sanoo.
Valmentajan on vaikea pidätellä hymyään, kun puhe kääntyy Karhusen tulokseen junioreiden MM-kisoissa. Hän myöntää odottaneensa hyvää suoritusta, mutta sijoitus yllätti silti. Hänelle on vuosien kuluessa muodostunut selkeä näkemys luistelijansa vahvuuksista.
– Hänen luonteensa on hyvin sisukas, ja hän on fyysisesti lahjakas. Hänellä on hyvä koordinaatio ja hän on hyvä luistelijatyyppi, kevyt ja nopea. Iida hyppää hienosti. Se on stabiili ja kaunis, ja hänellä on nopea rotaatio. Hyppyelementit ovat hänen vahvuutensa ja mahtavat piruetit.
Kipinä luisteluun jo pienenä
Iida Karhunen on viettänyt jäähallilla ison osan elämästään. Taitoluistelukipinän sytytti hänen isosiskojensa Lauran ja Hennan luisteluharrastus.
– Iida syntyi samoihin aikoihin, kun hänen siskonsa aloittivat luistelun. Sen vuoksi hän oli vauvana aina mukana jäähallilla ja nukkui päiväunia hallin pihalla. Vuoden ikäisenä Iida seurasi tarkkaan ja yritti tehdä perässä, kun Laura harjoitteli olohuoneen lattialla omaa kilpailuohjelmaansa, äiti Anne Karhunen kertoo.
Alle kaksivuotiaana Iida Karhunen laittoi kotona siskonsa luistimet jalkaansa ja puki kisapuvun päälleen ilmoittaen lähtevänsä jäälle. Vajaan vuoden toppuuttelun jälkeen hänet lopulta päästettiin sinne.
Isosiskot olivat avustajina oman seuran luistelukouluissa ja olivat käytännössä ainoita, jotka ensipotkujaan luistimilla hakenut Iida Karhunen kelpuutti auttajikseen.
– Jommankumman meistä piti aina olla ”Iitun” kanssa, koska muut olisivat hänen mielestään auttaneet liikaa. Meille hän uskalsi myös sanoa, milloin häneen ei saanut koskea, koska halusi yrittää itse, Laura Karhunen nauraa.
Lyhytohjelma varaluistimilla
Tuoreempi esimerkki suomalaislupauksen päättäväisyydestä on vuoden takainen junioreiden Grand Prix kilpailu Budapestissa.
Karhunen joutui matkatavaraongelman vuoksi luistelemaan lyhytohjelmansa vasta edellisiltana saaduilla varaluistimilla sekä lainapuvulla. Luistimet olivat kaiken lisäksi normaalia suuremmat kooltaan, lestiltään sekä terältään.
Silti hän pystyi niilläkin suoriutumaan lähes virheettömästi esimerkiksi kolmoisflippi-kolmoisritti -yhdistelmästään.
– Olihan se aluksi vähän haastavaa. Yritin sitten vain ajatella, että ne ovat minun omat luistimeni, Iida Karhunen muistelee tapahtumarikasta kisareissua.
Hänen omat luistimensa saapuivat ennen vapaaohjelmaa, mutta silti harjoitusaika meni niihinkin uudelleen totutellessa, kun alla oli pari päivää varaluistimilla. Luistinepisodista huolimatta hän ylsi silti kovatasoisessa kilpailussa seitsemänneksi.
Karhusen tämän kauden kilpailuohjelmat ovat huippukoreografi Adam Solyan käsialaa.
Kumpi teistä sanoi viimeisen sanan, jos ohjelmia tehdessä tuli näkemyseroja: belgialainen huippukoreografi vai eteläkarjalainen luistelija?
– Kyllä se Adam päätti, mitä tehdään, Iida Karhunen hymyilee.
Uutista täsmennetty 23.1. klo 11.33: Lisätty juttuun, että Susanna Pöykiö ylsi junioreiden MM-pronssille vuonna 2001.