Korkein oikeus (KKO) aloitti perjantaina käsittelyn poikkeuksellisessa palvelusrikosjutussa, jossa on syytettynä Puolustusvoimien ja EU:n sotilasesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff.
Syyttäjä vaatii Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä palvelusrikoksesta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Alafuzoffin helmikuussa törkeästä palvelusrikoksesta 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Syyttäjä katsoo, että rangaistusta on korotettava Alafuzoffin poikkeuksellisen vastuunalaisen aseman ja teon erityisen moitittavuuden vuoksi.
– Hän on ollut korkeassa tehtävässä. Hän on sen perusteella tiennyt, kuinka kriittistä tämä aineisto on ja kuinka vaarallista tällainen kotisäilytys on, sanoo erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen.
Syyttäjän valituksessa korostetaan, että hovioikeuden tuomion perustelut osoittavat, että teko on ollut rikoslajissaan poikkeuksellisen vakava ja osoittaa suurta piittaamattomuutta turvallisuusluokiteilun tietoaineiston käsittelyvaatimuksia kohtaan.
Rinkisen mukaan siitä ei ole tietoa, onko salaisten tietojen säilyttämisestä aiheutunut konkreettista vahinkoa.
Alafuzoff: Töitä vapaa-ajalla
Alafuzoff vaatii valituksessaan hovioikeuden tuomion kumoamista. Hän katsoo, että rikosta ei voida pitää törkeänä, koska hän vei tietoaineistoa kotiin, jotta voisi suoriutua työtehtävistään mahdollisimman hyvin.
Puolustuksen mukaan syyttäjän rangaistusvaatimus on kohtuuton
– Se on ehdottomasti liian ankara. Alafuzoff ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa Suomen puolustukselle eikä kenenkään henki eikä terveys ole ollut uhattuna eikä taloudellisia riskejä ollut, sanoi Alafuzoffin asianajaja Olli-Pekka Lindell.
Alazufoffin näkemyksen mukaan häntä voidaan moittia vain siitä, ettei hän oli kyennyt pitämään erillään työaikaa ja vapaa-aikaa.
Alafuzoff katsoo, että kysessä oli pikemmin ajattelemattomuudesta johtuva palvelusvelvollisuuden rikkominen, josta syyteoikeus on vanhentunut.
Puolustus: Arviot Venäjästä eivät olleet turvallisuusriski
Alafuzoffin mukaan häneltä takavarikoiduista yli 1 900 tiedostoista yli 800:sta puuttui salassapito- ja turvallisuusluokittelumerkintä, mutta Pääesikunta salasi valtaosan niistä esitutkinnan aikana.
– Asiakirjat eivät koskeneet Suomea vaan pääasiassa Venäjästä tehtyjä arvioita. Ei ollut riskiä Suomen turvallisuudelle, vaikka vihollisvaltio olisi saanut ne haltuunsa, huomautti Lindell KKO:n suullisessa valmistelevassa istunnossa.
Lindell sanoi, että 20 vuoden takaiset tiedot Venäjän asevoimista olivat jo vanhentuneet. Hän korosti, että tällaiset tiedot vanhenevat hyvin nopeasti, jopa päivässä.
Riita puolustuksen todistajan tiedonsaantioikeudesta
Puolustus vaati, että puolustuksen todistaja, entinen Tiedustelukoulun johtaja, everstiluutnantti evp Pekka Sviili saisi tutustua syyttäjän salaiseen kirjalliseen todistusaineistoon, jotta Alafuzoff kykenisi puolustautumaan tasavertaisesti. Hovioikeus ei tätä sallinut.
– Katsomme, että Sviilillä ei ole oikeutta päästä turvaluokiteltuun tietoon. Tämä paljastaisi turvallisuussalaisuuksia, ilmoitti Anja-Riitta Rinkinen.
Myös Pääesikunnan sotilaslakimies Juho Melaluoto vastusti vaatimusta. Hänen mukaansa ei löydy säädöstä, joka mahdollistaisi aineistoon tututumisen. Melaluoto myös sanoi, että Sviili ei ole työskennellyt niissä tehtävissä, joita aineisto suurimmalta osin käsittelee.
– Ymmärrän Pääesikunnan pelon, että selviäisi, että kaikki Venäjää, Kongoa tai Balkania koskevat asiakirjat eivät olisi olleet Suomen turvallisuutta uhkaavia, vaikka ne olisivat paljastuneet, vastasi Lindell.
Korkein oikeus ilmoittaa myöhemmin, suostuuko se puolustuksen vaatimukseen.
KKO:n istunnossa ei syynätä jokaista asiakirjaa
Alafuzoffin kotoa takavarikoituun aineistoon sisältyi salassa pidettäviä ja turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja lähes 30 vuoden ajalta.
Materiaalia löytyi kahdelta tietokoneelta, kahdelta ulkoiselta kovalevyltä, muistitikuilta, cd-levyiltä ja paperisena.
Korkeimmat oikeuden presidentti Tatu Leppänen ilmoitti, että jokaisen asiakirjan läpikäynti suullisessa istunnossa ei ole tarpeen. Istunnossa käsitellään Alafuzoffin tietokoneelta palautettuja vajaata pariakymmentä asiakirjaa. Muu aineisto käydään kootusti läpi exel-taulukosta.
Kaksipäivänen suullinen käsittely järjestetään tammikuussa.
Kytkös Viestikoekeskus-juttuun
Materiaalit löytyivät maaliskuussa 2018, kun poliisi teki kotietsinnän Alafuzoffin kotiin Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa.
Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että tietojen paljastumisesta olisi voinut aiheutua suurta vahinkoa sotilastiedustelulle.
Hovioikeus katsoi myös, että teko oli tietoaineiston laatu ja laajuus sekä teon yli kymmenen vuoden kesto huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Juttu on päivitetty kauttaaltaan klo 13.43.