Maanantaiaamuna vähän ennen kello seitsemää kovakuntoinen 200 metrin SE-mies Samuel Purola astelee sisään Jyväskylän keskussairaalan sydänosaston ovista.
Hänelle on varattu aika kryoablaatio-nimiseen sydänoperaatioon. Ennen operaatiota Purola on suhteellisen rauhallinen, vaikka myöntää jännittävänsä.
Purolan sydänoireet alkoivat viime keväänä harjoitusleirillä, jolloin hän kärsi sydämen rytmihäiriöistä jopa 20 tuntia putkeen. Oireet jatkuivat satunnaisesti läpi kesän, mutta sinnikäs juoksija ei halunnut lopettaa kilpailukautta kesken.
Pahin tilanne oli viime kesän yleisurheilun GP-kisoissa Oulussa, kun sydämen rytmihäiriö iski kokoontumishuoneessa juuri ennen starttia.
– Jalat olivat ihan makaronia. Sydän tykytteli ja muljahteli aika ikävästikin, kertoo Samuel Purola, 24, viime kesän kauhunhetkistään.
Rytmihäiriöistään huolimatta kovapäinen urheilija starttasi matkaan ja oli kisan kolmas. Hän kellotti kotiyleisönsä edessä 200 metrillä ajan 21,03.
– Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevää jättää se kisa juoksematta, mutta urheilijan luonnolle on tyypillistä, ettei anna helposti periksi, hän toteaa.
Joka tapauksessa riski juosta kilpaa rytmihäiriöiden kanssa oli melkoinen. Syksyllä kauden jälkeen Purola kävi tarkemmissa tutkimuksissa ja häiriöt saivat selityksen. Sydämestä löytyi lopulta supraventikulaarinen tiheälyöntisyys sekä kohtauksittainen eteisvärinä.
Sydänongelmat ovat vaikuttaneet myös Purolan hengitykseen sekä kehon toimintaan, joten sillä on voinut olla vaikutusta tulostasoon.
Sydänoperaatiossa tehtiin lisälöydöksiä
Maanantaina tehdyssä operaatiossa Purolan sydämestä havaittiin lisälöydöksiä. Toimenpide kesti hieman pidempään kuin oli suunniteltu, mutta lääkäri operoi kuntoon myös sydämestä ilmenneet uudet löydökset.
– Ilmeisesti parikin kohtaa sydämestä jäädytettiin, täsmentää Purola ja toteaa samalla, ettei ole kardiologi eikä osaa kertoa asiasta tarkemmin.
Purolalla on kova luotto siihen, että kaikki saatiin hoidettua kuntoon.
Mikäli kuntoutuminen sujuu hyvin, Purola pääsee takaisin harjoituksiin melko pian.
– Tässä ollaan nyt viikon huililla ja sitten pystyy aloittamaan treenit täysillä.
Petteri Jouste uusi valmentaja
Purolan elämässä on tapahtunut muutakin. Hän on vaihtanut valmentajaa. Viimeiset 11 vuotta sprintteriä on valmentanut hänen isänsä Mika Purola. Valmennus on tuottanut ison tukun Suomen ennätyksiä juniorisarjoista lähtien.
– Laitettiin pitkäaikainen valmennussuhde isän kanssa purkkiin. Tämä oli molempien yhteinen päätös, kertoo Samuel Purola.
Oulun Pyrinnön yli 190-senttinen pikamenijä haluaa harjoitteluunsa hieman erilaista ärsykettä, ja nyt valmennusvastuun on ottanut pitkän linjan pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste.
– Pohdin asiaa aika pitkään ja Petteri oli luonteva vaihtoehto.
Ennen sydänoperaatiota Purola ehti jo aloittaa harjoittelun Jousteen valvovien silmien alla.
– Olen tykännyt Petterin systeemistä ja hän on hyvinkin tuttu ihminen jo valmiiksi. Hommat ovat lähteneet hyvin käyntiin.
Jousteen harjoitusryhmään kuuluvat muun muassa viime kesän sadan metrin Suomen mestari Riku Illukka sekä alle 10,40 matkan juosseet Oskar Lehtonen, Eino Vuori ja Valtteri Louko, joten treeneissä riittää vauhtia.
– Ryhmän lataus auttaa. Lähtöharjoituksissakin saa kisatunteen päälle ja niistä saa paljon enemmän irti.
Purola 2,0 valmiina juoksemaan todella kovaa
Purola kertoo olevansa leikkauksen jälkeen kuin uusi mies.
– Nyt kun on uusi valmentaja ja sydän on laitettu kuntoon, niin olen versio Purola 2,0 ja tavoitteet ovat kovat.
Pikajuoksijan pitkäntähtäimen tavoite on lyöty lukkoon neljän vuoden päähän. Purola haluaa juosta Los Angelesin olympiakisoissa vuonna 2028.
– Tässä on neljän vuoden periodi ja tarkoitus on juosta 200 metriä aikaan 20,00, paljastaa Purola, jonka nykyinen Suomen ennätys on 20,45.
– Toki se ennätys saa tulla aikaisemminkin, naurahtaa juoksija.
Viimeksi suomalainen miespikajuoksija on pinkonut 200 metrillä olympiakisoissa Sydneyssä vuonna 2000. Tommi Hartonen juoksi olympiakisojen välierissä 200 metrin matkan silloisen Suomen ennätyksen 20,47, jonka Purola rikkoi vuonna 2022.
Purolan ensi kesän tavoite on saada nopeutta paremmaksi ja sitä kautta parantaa ennätyksiä sekä sadalla että kahdellasadalla metrillä. Myös 400 metriä saattaa kuulua kilpailuohjelmaan.
– Uskon, että 200 metriä liikahtaa kovaa. Varmaan johtuu osittain sydänjutusta, ettei se ole vielä kulkenut kovempaa, pohtii oululaissprintteri, jonka sadan metrin ennätys on seitsemän vuoden takaa 10,31.
Purola kertoo, että ei ole vielä ulosmitannut koko kapasiteettiaan.
– Laitetaan ihan kaikki likoon, mitä vain suinkin pystyy.
Siviilielämässä Purola jäi viime kesänä harmittavasti vain muutaman pisteen päähän oikeustieteellisen opiskelupaikasta.
– Teen kursseja avoimessa yliopistossa ja haen sinne niin kauan, kunnes saan paikan.
Katso Samuel Purolan Suomen ennätysjuoksu vuodelta 2022: