Yleinen tapa voi johtaa uupumukseen: näistä oireista tunnistat teknostressin

Moni hakee somen selailulla rentoutumista, mutta se voikin aiheuttaa jopa masennusta, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Mies istuu tietokoneella stressaantuneena.
Mikä tahansa teknologia voi aiheuttaa teknostressiä. Kuvituskuva. Kuva: Niko Mannonen / Yle
  • Ada Lassuri

Sosiaalisen median selailu voi aiheuttaa teknostressiä eli teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä.

Väitöskirjatutkija Antti Hämäläinen tutki ilmiötä tuoreessa väitöskirjassaan.

Teknostressin oireet ovat samankaltaisia kuin tavallisessa stressissä. Niitä voivat olla muun muassa päänsärky, ärtymys ja unihäiriöt.

Teknostressi voi oireilla myös heikentyneenä tylsyydensietokykynä tai vaikeutena keskittyä erilaisiin aktiviteetteihin. Hämäläisen mukaan on yleistä, että televisiota katsellessa katsoo samaan aikaan puhelinta.

Joissain tapauksissa teknostressi voi aiheuttaa jopa ahdistusta, uupumusta tai masennusta.

Näin Jyväskylän yliopiston kirjastossa vierailleet ajattelevat teknostressistä.

Videolla kokemuksistaan kertovat jyväskyläläiset Hanna Leppävuori, Niklas Heino, Ilona Saarikunnas ja Risto Rantanen. Video: Niko Mannonen / Yle

Teknostressiä voi aiheuttaa mikä tahansa teknologia, mutta Hämäläinen keskittyi Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan älypuhelinten, sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vapaa-ajan käyttöön.

– Ihmisillä on oletus, että on pakko olla koko ajan tavoitettavissa. Pelkkä ajatus siitä, että viestejä on lukematta, voi olla stressaavaa, kertoo Antti Hämäläinen.

Teknostressi on yksilöllistä, eivätkä kaikki välttämättä koe sitä ollenkaan. Hämäläisen mukaan ilmiö on yleistynyt viime vuosina.

– Uskon, että meitä on paljon. En itsekään koe olevani immuuni, teknologian käyttö stressaa myös minua usein.

Koska teknologiat ovat arjessamme niin vahvasti läsnä, teknostressiä ei voi yksiselitteisesti erottaa muusta stressistä.

”Miksi teen tätä?”

Teknostressiä voi pyrkiä ehkäisemään.

Esimerkiksi jyväskyläläinen Hanna Leppävuori on yrittänyt vähentää teknostressiä rajoittamalla ilmoituksia. Hän ei pidä sähköpostia koko ajan auki, vaan lukee sen muutaman kerran päivässä.

Ilona Saarikunnas on pyrkinyt välillä käyttämään opiskelussa tietokoneen sijasta kynää ja paperia.

Niklas Heino ja Ilona Saarikunnas istumassa Jyväskylän yliopiston kirjaston aulassa.
Niklas Heino ja Ilona Saarikunnas Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Väitöskirjatutkija Antti Hämäläisen mukaan teknologiaa käyttäessä kannattaa miettiä, miltä se tuntuu. Jos käyttö tuntuu kuormittavalta, saattaa kärsiä teknostressistä.

Lisäksi voi miettiä, tuntuuko teknologian käyttö palkitsevalta.

– Jos ei, sitten voi miettiä, miksi teen tätä.