Moni soittaa hätänumeroon, kun ei enää jaksa – mielenterveyspuhelujen määrissä iso nousu

Ensihoidon ylilääkärin mukaan ahdistuneisuuden tunne korostuu usein iltaisin ja öisin, jolloin päivystys- tai hätänumero on ainoa vaihtoehto.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu taustallaan ambulanssi.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on hyviä kokemuksia mielenterveysambulanssista, kertoo ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu. Kuva: Marko Melto / Yle
  • Vanessa Valkama

Mielenterveysasioissa soitettujen hätäpuheluiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina.

Hätäkeskuksen ensihoidolle välittämien mielenterveystehtävien määrä on kasvanut 50 prosenttia kahdeksassa vuodessa. Viime vuonna tehtäviä oli yli 49 000.

Mielenterveysongelmat ovat lisänneet ensihoidon tehtävämääriä esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella.

– Mielenterveystehtävien määrä suhteessa ensihoidon kokonaistehtävämäärään on noussut hiljalleen koko ajan viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu.

Jos ei tunnisteta muita keinoja hakea apua, yleensä se helppo ja muistissa oleva asia on soittaa hätäkeskukseen.

Sanna Hoppu, ensihoidon ylilääkäri

Ensihoidolla oli Pirkanmaalla viime vuonna 5 800 mielenterveystehtävää.

Vaikka tehtäviä on paljon, niistä vain pieni osa liittyy itsetuhoisuuteen, vakavaan harhaisuuteen tai väkivaltaan. Sillloin paikalle voidaan pyytää poliisi.

Yle kertoi perjantaina, kuinka poliisi avustaa ensihoitoa aiempaa enemmän. Useimmiten tehtävät liittyvät juuri mielenterveyteen.

– Yleinen ahdistuneisuus ja pärjäämättömyys arjessa tai kokemus siitä, että on ongelmia työssä, harrastuksissa ja ihmissuhteissa, on lisääntynyt, Hoppu sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset ovat myös aiempaa tietoisempia mielenterveysongelmista ja siitä, että niihin pitää hakea apua.

– Jos ei tunnisteta muita keinoja hakea apua, yleensä se helppo ja muistissa oleva asia on soittaa hätäkeskukseen. Usein ahdistuneisuuden tunne korostuu myös iltaisin ja öisin, jolloin muita kuin ensihoidon tai päivystyksen palveluita ei ole tarjolla.

Itsetuhoisuus näkyy hätäkeskuksessa ja poliisin arjessa

Hätäkeskus välittää tehtäviä tarpeen mukaan poliisille tai ensihoidolle. Puhelut luokitellaan tehtävälajin perusteella.

Jos poliisia tarvitaan, tehtävälajina on pääsääntöisesti itsemurhayritys tai -uhka. Näiden tehtävien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016.

Viime vuonna poliisi sai hätäkeskuksen kautta 18 500 itsemurhayritykseen tai -uhkaan liittyvää tehtävää. Tehtäviä oli 5 000 enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Marko Savolaisen mukaan itsetuhoisuuden lisääntyminen näkyy hyvin paljon myös poliisin päivittäisessä työssä.

Hätäkeskuksen lisäksi ensihoito voi pyytää poliisin paikalle, jos potilas on vaaraksi itselleen.

Kaikissa poliisille välitetyissä itsetuhoisuuteen liittyvissä tehtävissä oli laskua korona-aikana. Nyt määrä on kipuamassa samoihin lukemiin kuin ennen pandemiaa.

– Trendi vaikuttaisi olevan kasvussa, Savolainen kertoo.

Jos ei 112, minne soittaa?

Hopun mukaan päivystysapuun tai hätäkeskukseen kannattaa soittaa, jos ilmenee kaikkein vakavimpia mielenterveyden häiriöitä, kuten harhaisuutta tai itsetuhoisuutta.

Jos tilanne on lievempi eivätkä ongelmat häiritse arjessa pärjäämistä, Hopun mukaan tarkoituksenmukaisempaa on ohjata ihminen esimerkiksi kolmannen sektorin puhelimiin ja chatteihin, perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.

Mielenterveysambulanssista hyviä kokemuksia

Vuosina 2022–2023 Pirkanmaalla kokeiltiin mielenterveysambulanssia. Se suoritti pääsääntöisesti vain mielenterveyteen liittyviä tehtäviä.

Ylilääkäri Sanna Hopun mukaan yksikössä oli kaksi ensihoitajaa, joilla oli erityinen kiinnostus kohdata mielenterveys- tai päihdepotilaita.

– Kokemukset niin potilaiden kuin ensihoitajien puolesta olivat yksinomaan positiivisia.

Kokeilun vaikuttavuutta arvioidaan parhaillaan. Hopun mukaan mielenterveysambulanssi voitaisiin ottaa taas käyttöön, jos toiminta todetaan vaikuttavaksi käynnissä olevassa tutkimuksessa.

– Jos todetaan, että toiminnalla saadaan parannettua potilaan hoitopolkua, mielenterveysambulanssin perustaminen huomioidaan osana seuraavaa palvelutasopäätösvalmistelua.

Ensihoitopalvelujen päällikkö Anssi Aunola kuvaili mielenterveysambulanssin merkitystä kokeilun alussa lokakuussa 2022. Video: toimittaja ja kuvaaja Juha Kokkala / Yle

Pirkamaan hyvinvointialueen ensihoitaja Juha Rautava toivoo, että alueelle voitaisiin perustaa vain mielenterveystehtäviin tarkoitettuja yksiköitä, joissa olisi mukana myös sosiaali- ja päihdepuolen osaamista.

– Koulutus, jota olen saanut mielenterveyspotilaiden kohtaamiseen, on aika vähäistä. Se on tullut ihan itse opittua käytännön kautta.

Videolla Rautava kertoo, miksi hätänumero ei olisi aina paras paikka hakea apua:

Video: Marko Melto / Yle

Korjattu 20.1.2025 kello 12.18 grafiikkaa Kriisipuhelimen auttavista kansainvälisistä numeroista. Poistettu lippusymbolit venäjän- ja ukrainankielisestä avusta.