– Se on joko touhukasta tai sitten vastakohta.
Näin pohtii elämää 2100-luvulla Manu Hannula, 12. Hänen ikäluokkansa ennustetaan elävän aiempia sukupolvia huomattavasti pidempään.
Satavuotiaita tulee olemaan Suomessa yhä enemmän. Ongelmana on, että suomalaista yhteiskuntaa ei ole suunniteltu näin pitkäikäisiä kansalaisia varten.
Siksi edessä on vielä isoja myllerryksiä, arvioi Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren.
– Tämä on valtavan iso muutos. Oikeastaan kaiken täytyy muuttua ainakin vähän, jotta mikään toimisi.
Kaikella Siren tarkoittaa muun muassa koulutusjärjestelmää, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, työelämää ja eläkejärjestelmää. Ne kaikki täytyy rakentaa uudestaan niin, että pidentyvät elämänkaaret otetaan huomioon.
Myös yksilöiden on itse otettava vastuuta siitä, että he saattavat elää edellisiä sukupolvia huomattavasti pidemmän elämän, Siren sanoo.
– Täytyy varautua taloudellisesti, sosiaalisesti ja oman jaksamisensa kannalta.
Siren kehottaa miettimään, millaisia pitkän iän riskejä voi kunkin yksilön kohdalle osua. Saatamme esimerkiksi elää pitkään sairastaen sellaisia kroonisia tauteja, joihin aiemmin kuoltiin ennenaikaisesti.
Katso, mitä Siren sanoo pitkään elämään varautumisesta:
Kun elämme pitkään, pitää ajatella pitkälle
Kun aikaisemmin pitkäikäisyys oli harvojen etuoikeus, tulevaisuudessa se on elämän valtavirtaa.
Muutos eliniän pituudessa on tapahtunut nopeasti.
Katso, miksi Sirenin mielestä pitkäikäisyydestä pitää käydä nyt yhteiskunnallista keskustelua:
Helsingin yliopiston professori, Max Planck -instituutin johtaja Mikko Myrskylä toivoo poliitikoilta nykyistä pitkäjänteisempää ajattelua.
– Päätöksentekoprosessit demokratioissa ovat sillä tavalla huteria, että on hankala varautua asioihin, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä.
Radikaalia uudelleenajattelua Myrskylä toivoo etenkin silloin, kun tehdään päätöksiä eläkeiän alkamisesta.
– Emmehän me toimi millään tavalla järkevästi siihen nähden, että syntyvät ikäluokat pienenevät ja toisaalta väestö elää terveenä yhä pidempään.
Anu Siren on haastatellut tutkimustaan varten 50–60-vuotiaita eläkkeelle siirtymisestä. Hän yllättyi siitä, etteivät ihmiset ole kovinkaan valmiita pidentämään työuriaan.
– Mielenkiintoista on nähdä, millaista keppiä ja porkkanaa siihen käytetään ja mikä toimii, jos uria halutaan pidentää.
Tutkija: Väestöennusteita pitää kehittää
Jotta poliitikoilla olisi tietoa, joihin tulevaa koskevat päätökset voi perustaa, pitäisi väestöennusteita Mikko Myrskylän mielestä kehittää.
– Tiedämme, että Tilastokeskuksen vuoden 2070 tai YK:n vuoden 2100 -ennusteet eivät toteudu sellaisenaan. Esimerkiksi muuttoliikettä on hyvin vaikea ennustaa.
Myrskylä toivoo, että jatkossa tehtäisiin epävarmuuksia nykyistä paremmin mallintavia ennusteita, joissa selviäisi haarukka, johon väestömäärä asettuu, kun otetaan huomioon syntyvyys, kuolleisuus ja maahanmuutto.
Näin esimerkiksi eläkejärjestelmää ja maahanmuuttoa koskevat päätökset voitaisiin tehdä aiempaa paremman tiedon avulla.
Klikkaamalla grafiikkaa näet, kuinka Suomen väestöpyramidin ennustetaan muuttuvan vuoden 2023 tilanteesta vuosiin 2070 ja 2100 mennessä:
Nykykoululaisista moni näkee 2100-luvun
Väestötieteilijät ovat keskenään erimielisiä siitä, miten paljon elinajanodote kasvaa.
Viime vuosina on julkaistu tieteellisiä artikkeleita, joissa on ennustettu, että puolet Pohjoismaissa vuonna 2000 syntyneistä elää satavuotiaaksi.
Mikko Myrskylän mielestä ne ovat olleet ”vähän tarkoitushakuisia ennusteita”. Hänen mukaansa väestötieteilijöiden enemmistö ei välttämättä usko kaikkein optimistisimpiin ennusteisiin.
– Useimpien ennusteiden mukaan elinajanodote kasvaa silti edelleen vahvasti Suomessa.
Myrskylän mukaan esimerkiksi tällä hetkellä 12-vuotiaat elävät keskimäärin 5–10 vuotta pidemmän elämän kuin vanhempansa.
– Jos vanhempien elinaikaodote on kahdeksalla alkavaa, kuudesluokkalaisilla se voi alkaa jo yhdeksällä.
Katso, miten Tampereen Lamminpään kuudesluokkalaiset kommentoivat mahdollista pitkää ikäänsä:
Pitkä elämä tuo mahdollisuuksia
Sekä Myrskylä ja Siren toivovat, että pitkäikäisyyttä ei nähdä uhkana vaan mahdollisuutena.
Tutkimukset osoittavat elinkaaren venyvän keskeltä, jolloin työuraakin on mahdollista pidentää.
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan viimeisten, heikon toimintakyvyn vuosien määrä ei kasvanut, vaikka ihmisten elinikä piteni.
Artikkelia korjattu 4.2. kello 13.41: professori Anu Sirenin sukunimi korjattu oikeaan muotoon. Hän oli ensin virheellisesti Sirén.