45 prosenttia suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan.
46 prosenttia suomalaisista on tästä eri mieltä.
Asia käy ilmi ensimmäistä kertaa julkistetusta sukupolvibarometrista, jonka ovat tuottaneet Miina Sillanpään Säätiö, Työeläkevakuuttajat Tela sekä E2 Tutkimus.
Ikäryhmien väliset erot ovat maltillisia, mutta 55–64-vuotiaat suhtautuvat asiaan muita useammin kielteisesti. Heistä vain noin kolmannes olisi valmis lisäämään aikuisten lasten hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmista.
E2 Tutkimuksen toimitusjohtajan Karina Jutilan mukaan varttuneemmille työikäisille asia on muita ajankohtaisempi, ja siksi he pohtivat hyvin realistisesti mahdollisuuksiaan lisätä arjen vastuuta ja kuormaa.
– Moni varmasti ajattelee, että meillä on ihmisinä oikeus toteuttaa itseämme ja järjestelmä ei voi velvoittaa meitä hoitamaan muuta kuin itsemme ja lapsemme. Se, että hoivavastuu ulottuisi isossa määrin vanhempaan sukupolveen jälleen, on uusi ajatus, Jutila sanoo.
Nuoret miehet kannattavat naisten suurempaa hoivaroolia
Barometrin mukaan lähes kolmannes suomalaisista pitää luontevana sitä, että naiset kantavat hoivasta miehiä enemmän vastuuta perheissä ja suvuissa.
Enemmistö, 64 prosenttia, on asiasta kuitenkin eri mieltä. Kielteisimmin väittämään suhtautuvat yli 65-vuotiaat suomalaiset.
18–24-vuotiaat ajattelevat muita ikäryhmiä useammin, että naisten suurempi hoivarooli perheissä ja suvuissa on luonteva.
Karina Jutila arvioi, että nuorten ajatuksia voi selittää kahdella tavalla.
– Nuorissa voi olla jossain määrin nousemassa uutta konservatiivisuutta eli tavallaan käännetään kelloa taaksepäin ja ajatellaan, että esimerkiksi naisille on luontevaa kantaa hoivavastuuta. Toisaalta asia voi olla nuorille etäinen. Heidän ei välttämättä tarvitse miettiä sitä, miten hoivavastuu realisoituu heidän omassa elämässään vaikka 30 vuoden päästä.
Nuorimmassa ikäryhmässä erityisesti miehet ovat selvästi naisia enemmän naisten suuremman hoivaroolin kannalla. Muissa ikäryhmissä sukupuolten välillä ei ole kovin isoja eroja.
– Mehän olemme jo vuosikymmenten ajan lähteneet siitä, että naisilla on vahva rooli työelämässä. Jos perheiden ja sukujen hoivavastuuta aletaan kovasti siirtää naisille, missä määrin naiset jaksavat kantaa sitä, Jutila pohtii.
Aikuisten lasten taloudellinen tukeminen jakaa mielipiteet
Sukupolvibarometrissa kysyttiin myös suomalaisten mietteitä vanhempien velvollisuudesta auttaa taloudellisesti kotoa jo pois muuttaneita aikuisia lapsiaan.
Kysymys jakoi suomalaiset kahteen leiriin: 46 prosenttia on sitä mieltä, että vanhemmilla on velvollisuus auttaa lapsiaan taloudellisesti myös kotoa poismuuton jälkeen, 47 prosenttia on päinvastaista mieltä.
Eniten väittämää kannattivat 18–24-vuotiaat suomalaiset, joista 64 prosenttia on asiasta joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Tätä vanhemmat ikäluokat ottavat asiaan kriittisemmän kannan. 25–vuotiaista aina 75 ikävuoteen saakka vähemmistö suomalaisista ajattelee, että vanhemmilla on taloudellisia velvoitteita kotoa poismuuttaneita lapsiaan kohtaan.
Yli 75-vuotiaissa myönteinen asennoituminen vahvistuu jälleen. Heistä 57 prosenttia suhtautuu vanhempien antamaan taloudelliseen tukeen myönteisesti.
Lisää vuorovaikutusta nuorten ja iäkkäiden välille
Yhdestä asiasta suomalaiset ovat samaa mieltä: peräti 90 prosenttia ajattelee, että nuorempien olisi tärkeää hyödyntää ikääntyneiden elämänkokemusta.
18–24-vuotiaat kannattavat väitettä hieman muita ikäluokkia harvemmin, mutta heistäkin yli 70 prosenttia on samaa mieltä siitä, että ikääntyneiden elämänkokemusta on tärkeää hyödyntää.
Yli 75-vuotiaista näin ajattelee lähes kaikki.
Myös ikääntyneiden ja nuorten vuorovaikutukseen suhtaudutaan myönteisesti. 90 prosenttia suomalaisista ajattelee, että vuorovaikutusta tulisi vahvistaa. Kannatus on korkeaa kaikissa ikäluokissa.
Toimitusjohtaja Karina Jutilan mukaan Suomi on hyvin ikäeriytynyt yhteiskunta, jossa ihmiset viettävät pääasiassa aikaa samanikäisten kanssa.
– Varsinkin tällaisena murrosten aikana tarvitsisimme vanhempien perspektiiviä, kokemusta ja elämänviisautta nuorten ajattelun rinnalle, ja toisaalta olisi hyvä tuoda esiin nuorten monien taitojen osaamista, uteliaisuutta sekä uudistuskyvykkyyttä.
Sukupolvibarometri toteutettiin verkkokyselynä, jonka aineisto kerättiin vuoden 2024 loka-marraskuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista.
Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi, ja se edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.
Millaisia kokemuksia sinulla on läheistesi hoivaamisesta ja hoivavastuusta? Kerro meille, teemme juttua
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.