Suomen Palloliitto pudotti maanantaina Helsingissä esiripun, johon tanskalainen ja saksalainen jalkapallomedia olivat jo puhkoneet kuluneen viikon aikana reikiä.
A-maajoukkueen eli Huuhkajien uutena päävalmentajana käveli Olympiastadionin mediatilaan tanskalainen Jacob Friis, 48.
Hän tekee kakkosvalmentajana viimeiset palveluksensa nykyiselle työnantajalleen eli Bundesliiga-seura Augsburgille lauantain kotiottelussa Heidenheimia vastaan ja aloittaa työnsä Palloliitossa sen jälkeen.
Tärkeät pisteet
Augsburg otti viikon sisään Berliinissä ja Bremenissä kuudella vieraspisteellä jo kymmenen pisteen hajuraon uhkaavan lähellä olleeseen putoamisviivaan. Friis kertoi nauttineensa viimeisestä viikostaan Saksassa suuresti ja jättävänsä työnsä ja joukkueen hyvin mielin.
Vaikka Augsburg olisi tarjonnut jatkoa kesällä umpeutuvaan sopimukseen, Friis oli heti kiinnostunut, kun Palloliitto eli urheilutoimenjohtaja Aki Hyryläinen otti yhteyttä.
– Halusin isoon vastuuseen toteuttamaan ajatuksiani jalkapallosta tiimini kanssa.
Nimiä tanskalainen varoi visusti mainitsemasta sen paremmin pelaajien kuin mahdollisten apuvalmentajien osalta ja myönsi, että ratkaisu oli tietoinen.
Itse pestihän käynnistyy vasta ensi sunnuntaina.
Friis esiintyi matalalla profiililla ja kohteliaasti, kaikki arroganssi loisti poissaolollaan.
17 nimeä, 10 maata
Urheilutoimenjohtaja Hyryläinen kertoi, että Friis seuloutui alun perin 17 nimen listalta, jossa oli valmentajia 10 maasta, myös Euroopan ulkopuolelta.
Luontevia linkkejä Friisiin olisivat olleet muun muassa tämän Augsburg-pelaaja Fredrik Jensen tai se, että Augsburgin tanskalainen päävalmentaja Jess Thorup on Huuhkajien apuvalmentajalle Tim Sparville erittäin tuttu FC Midtjyllandin entisenä päävalmentajana.
Hyryläinen kommentoi, että rekrytointi perustui kuitenkin kokonaan Palloliiton omaan tiedonhankintaan, ei mainittuihin yhteyksiin.
Yle Urheilun tavoittama Sparv totesi maanantaina, että on halukas jatkamaan työntekoa myös Jacob Friisin johtamassa Huuhkajien valmennustiimissä. Henkilökohtaisesti hän ei Friisiä vielä tunne.
Friis oli suomalaisyleisölle suuri tuntemattomuus, kun tanskalaislehti Tipsbladet uutisoi hänen Suomi-sopimuksestaan 12. tammikuuta. Tanskalaisille hän oli selvästi tutumpi muun muassa Superliigan Aalborgin ja Viborgin entisenä, menestyksekkäänä päävalmentajana, muttei kuitenkaan aivan eturivin nimiä alallaan.
Toisaalta juuri tämän profiilin henkilöiden perässä Palloliitto pitkälti olikin. Nimivalmentajien hintalappu on sille pääsääntöisesti turhan korkea.
Perhetragedia muutti Friisiä
Valmentajauralle jo pian 25-vuotispäiviensä jälkeen heittäytyneen miehen CV:stä löytyy erikoinen aukko vuosilta 2020 ja 2021. Hänen tyttärensä sairastui leukemiaan, ja kolmelapsisen perheen isä otti sapattia työstään.
– Hän saa yhä hoitoja, mutta voi hyvin, Friis kertoi.
Hän tietää omastakin menneisyydestään hyvin, että jos huipputason urheiluammattilainen kertoo, ettei urheilu ole elämän tärkein asia, hän ei läheskään aina puhu totta.
– Minun ei tarvitse enää valehdella. Tyttäreni sairastuminen muutti minua ihmisenä, ja se muutti arvojani. Supermarketin pitkä kassajono ei harmita enää.
Friis kertoo esimerkin vuodelta 2020, kun hän teki tutun tanskalaisen toimittajan kanssa haastattelua.
– Kun hän kysyi minulta, eikö valmentajan työn vaatima paineensietokyky mene kohtuuttomiin mittoihin, pystyin aivan spontaanisti vastaamaan, etten tunne enää painetta tuloksista.
Panoksena elämä
Haastattelun aikaan sairaalassa olleen tyttären tilanne oli nimittäin kriittisimmillään, ja panokset olivat eri luokkaa kuin vihreällä veralla ikinä.
Friis sanoi koko perheen suhtautuneen isän Suomi-pestiin innoissaan. Perhe asettuu asumaan Jyllannissa sijaitsevaan Aalborgiin, josta Friis matkustaa työnsä vaatimiin tehtäviin. Hän aikoo katsoa paljon suomalaisten otteluita sekä ulkomailla että Suomessa, jossa Palloliitto majoittaa hänet.
Kuriositeettina kerrottakoon, että Friisin 2017 edesmennyt setä Henning Jensen oli aikanaan Tanskan suurpelaajia ja supertähti Allan Simonsenin pelikaveri 1970-luvun suurseurassa Borussia Mönchengladbachissa.
Myös vaimo ja 6-, 8- ja 11-vuotiaiden lasten äiti on entinen pelaaja.
Ennen maaliskuussa alkavia MM-karsintoja ja niiden Malta-ottelua uudella päävalmentajalla on kokonaista kolme harjoitusta aikaa virittää joukkue.
– Se on maajoukkuevalmennuksen arkea. Mutta ehdin siinäkin ajassa tehdä jotakin. Jos en ehtisi, Ari olisi yhtä hyvin voinut itse ottaa joukkueen valmennukseensa, Friis totesi ja osoitti vieressään seissyttä liiton puheenjohtajaa Ari Lahtea, joka oli rekrytointiprosessin ratkaisuroolissa.
Friisin Palloliiton taloudellisiin raameihin hyvin mahtuva sopimus päättyy, kun EM-karsinnat vuoden 2028 kisoihin ovat ohi vuonna 2027. Jos Suomi on kisoissa, sopimus jatkuu lopputurnauksen yli.
Toinen tanskalainen
Jacob Friis on Suomen A-maajoukkuehistorian toinen tanskalainen päävalmentaja. Jo edesmennyt Richard Möller-Nielsen toimi päävalmentajana 1996–99.
Friis esiteltiin Olympiastadionilla, jossa Suomi oli 11. lokakuuta 1997 sekuntien päässä jatkokarsintapaikasta Ranskan MM-kisoihin 1998, kunnes Unkari tasoitti lisäajalla.
Muisto on suomalaisen jalkapallohistorian katkerin.
– Tunnen tuon tarinan. Ikävä kyllä en koskaan ehtinyt tavata Richardia.
Möller-Nielsen oli raskaan sarjan värväys aikanaan, sillä hänen Tanskansa oli voittanut EM-kultaa 1992.
– Katsoimme silloin otteluita perhelomalla Turkissa, ja Tanskan voitettua mestaruuden näin ainoan kerran elämässäni isäni juovuksissa, Friis muisteli.