Suomalaisten asumishaaveet muuttuvat hitaasti, mutta yksi muutos nousee tuoreen tutkimuksen mukaan esiin: ihannekoti on nyt neliöiltään pienempi kuin aiemmin.
Tämä näkyy esimerkiksi Oulussa ensi kesänä järjestettävillä asuntomessuilla. Messualueelle rakentavien Roosa ja Karri Pesälän Villa Pesäpuussa on 130 neliötä.
– Saimme juuri sellaisen talon, jota olemme koko elämäksemme haaveilleet. Hirsitalo on ekologinen ja lapsiperheystävällinen, mutta se muuntuu kaikkiin meidän elämänvaiheisiimme. Emme halunneet mässäillä liikaa neliöillä, Roosa Pesälä sanoo.
Karri Pesälä pitää kompaktia kokoa ennen kaikkea ympäristöystävällisenä mutta myös taloudellisena ratkaisuna, kun lämmitettävää ei ole liikaa. Tilaa riittää pian vuoden täyttävälle Lenni-pojalle mutta myös mahdollisille sisaruksille.
Suomen Asuntomessujen tilaama tuore Asumisen ihanteet -tutkimus osoittaa, että suomalaisten ihannekoti on muuntautuva, luonnonläheinen, ekologinen ja energiatehokas. Samalla kodit pienenevät.
– Ihannekodin koko on maltilliset 80–120 neliötä. Aika harva haaveilee isosta kodista, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Mia Ahlström kertoo.
Muutosta kuvaa se, että kesällä Oulussa järjestettävien asuntomessujen suurin omakotitalo on noin 160-neliöinen. Kun vastaava tapahtuma oli Oulussa 20 vuotta sitten, pienin omakotitalo oli tämän kokoinen.
Luonnon keskellä lähellä palveluja
Unelmakoti on toimitusjohtaja Mia Ahlströmin mukaan useimmille edelleen omakotitalo tai pientalo, joka sijaitsee rauhallisella asuinalueella luonnon lähellä ja mielellään veden äärellä.
– Myös nuoret aikuiset haaveilevat pientaloasumisesta. Tosin nuorten ihanneasunto sijaitsisi mieluiten kaupungissa tai kaupungin tuntumassa. Nuorille ihanneasunto on sellainen, jossa he eivät häiritse naapureita.
Palvelujen saatavuudesta ei haluta tinkiä, vaikka koti olisikin luonnon lähellä. Enemmistö haluaa, että peruspalvelut ovat kävelymatkan päässä.
– Jopa neljännes vastaajista kertoo ihanteekseen asumisen haja-asutusalueella, mutta samalla kaupunkiasumiselle on kannatusta. Olemme tilanteessa, jossa rakentamisella on entistä suurempi paine yhdistää luonnonläheisyys ja kaupunkimainen mukavuus, Ahlström sanoo.
Naapureita ja yksityisyyttä
Asumisen ihanteet -tutkimuksen yksi mielenkiintoisimmista ristiriidoista liittyy Mia Ahlströmin mukaan yhteisöllisyyteen. Moni toivoo turvallista ja tuttua naapurustoa, mutta yksityisyydestä halutaan pitää kiinni. Naapureiden ei haluta näkevän suoraan omalle pihalle.
– Yhteisöllisyys on kaipuuta kylämäiseen asumiseen. Uskon, että tämä osin johtuu epävarmasta maailmantilanteesta. Haluamme tukeutua toinen toisiimme.
Oulun ensi kesän asuntomessualue sijaitsee Hartaanselänrannassa vain parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta, joten rakentaminen on tiivistä.
Tämä ei ole ainakaan vielä haitannut Roosa ja Karri Pesälää. Päinvastoin: he ovat jo viettäneet vapaa-aikaakin tulevan naapuriperheen kanssa muun muassa mökkeillen ja lautapelejä pelaillen.
– Voi jäädä paljon kokematta, jos ei uskalla tutustua naapureihin. Heistä voi tulla hyviäkin ystäviä niin kuin meille on käynyt, Roosa Pesälä kertoo.