Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan luonnonsuojelualueiden kirjanpainajatuhot eivät kasvata merkittävästi ympäröivien metsien puustotuhoriskiä.
Luken selvityksessä kartoitettiin, missä määrin suojelualueilta voi levitä tai on jo levinnyt kirjanpainajatuhoja niitä ympäröiviin talousmetsiin.
Vuosien 2014–2024 välillä Suomessa on todettu ja korvattu seitsemän tapausta, joissa kirjanpainajatuhon voitiin katsoa alkaneen ja levinneen suojelualueelta talousmetsiin.
Kymmenen vuoden aikana tuhoja on korvattu yhteensä noin 160 puukuutiometrin edestä. Se vastaa Luken mukaan noin yhden hehtaarin metsähakkuita.
Luken mukaan vuonna 2023 kirjanpainajatuhoja havaittiin Valtakunnan metsien inventoinnissa kaiken kaikkiaan yli 60 000 hehtaarilla.
Suojelualueilta voidaan siis sanoa levinneen yhden hehtaarin verran kirjanpainajatuhoja, kun kaikkiaan tuhoja oli 60 000 hehtaarin verran.
– Luonnonsuojelualueilta levinneiden tuhojen osuus kokonaisuudesta on pisara meressä, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.
Suojelualueella tuhot ovat normaali osa metsäekosysteemiä
Luonnonsuojelualueiden kirjanpainajatuhoihin liittyy Luken mukaan merkittäviä väärinkäsityksiä.
Talousmetsissä kirjanpainajat aiheuttavat taloudellisiin tappioihin johtavia puustotuhoja, mutta luonnonsuojelualueilla on kyse metsien normaalista häiriödynamiikasta. Etenkin suojelualueilla varttuneiden kuusiyksilöiden kuolema on luonnollinen osa metsäekosysteemin dynamiikkaa.
Selvitykseen koottiin kaikki tapaukset, joissa valtio on korvannut metsänomistajalle vahinkoja suojelualueelta levinneistä tuhoista sekä selvitettiin, kuinka suuri osa Suomen metsäkeskukselle ilmoitetuista hyönteistuhojen takia tehdyistä hakkuista on suojelualueiden lähellä.
Selvitystä varten tehtiin myös kohdennettuja maastotarkastuksia sekä koottiin aiheeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Selvityksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.