Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Seitsemän kansanedustajaa on sitä mieltä, että julkisen terveydenhoidon saamiselle voisi asettaa jonkinlaisia ehtoja.
Perussuomalaisista näin ajattelevat Juho Eerola, Rami Lehtinen, Mira Nieminen ja Anne Rintamäki.
Kokoomuksesta asiaa kannattavat Tere Sammallahti ja Saara-Sofia Sirén.
Keskustasta tätä mieltä on Hanna Kosonen.
Mennään perusteluihin kohta.
Puhe terveydenhoidosta ja siihen käytettävistä rajallisista rahamääristä kiihtyy kohti aluevaaleja.
Yle kysyi kansanedustajilta tammikuussa, pitäisikö ihmisillä olla oikeus samanlaisiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka he eivät olisi pitäneet itsestään ja terveydestään huolta. Vajaa puolet edustajista vastasi, yhteensä 98.
Kysymys on samankaltainen kuin mitä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kysyy parhaillaan kansalaisilta.
Kansanedustajista vastanneiden enemmistö, 88 edustajaa kannatti sitä, että kaikilla pitää olla oikeus samoihin terveyspalveluihin elintavoista riippumatta.
Seitsemän edustajaa oli kuitenkin sitä mieltä, että hoidoissa on jokin velvoite potilaillakin.
Monet heistä perustelivat, että lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi saada hoitoa yhdenvertaisesti sairauksiin. Vastauksissa oli kuitenkin esimerkkejä, joissa yhdenvertaisuuden periaatteesta voisi luopua.
Katso lista: näillä perusteilla edustajat rajaisivat terveydenhoitoa
- Juho Eerola (ps.): Kenenkään palveluita ei varmaan kannata heikentää, mutta pientä porkkanaa voisi kehitellä niille, jotka todistetusti ovat sisällyttäneet terveet elämäntavat päivärytmiinsä. Esimerkiksi tietyt maksut voisivat olla pienemmät.
- Rami Lehtinen (ps.): Hoitoa pitäisi rajoittaa niiden osalta, jotka eivät sitoudu annettavaan kuntoutukseen tai hoitoon tai jatkavat hoidosta huolimatta epäterveitä sairautta pahentavia elintapoja, esimerkiksi tupakointia keuhkosyöpätapauksissa.
- Mira Nieminen (ps.): Jos ihmiset tietoisesti tuhoavat terveyttään tai eivät useista neuvoista, ohjeista tai toimenpiteistä muuta elintapojaan, voitaisiin jossain kohtaa katsoa, ettei yhteiskunnan tulisi tällaisia elämäntapoja enää tukea tarjoamalla kaikkia palveluja tai etuuksia.
- Anne Rintamäki (ps.): Jos henkilö mistään varoituksista välittämättä käyttää kaikkea mahdollista päihdyttävää ainetta saadakseen päänsä sekaisin, syö epäterveellisesti ja tupakoi, miksi hänen toimintansa seurauksena tulevia sairauksia tulisi hoitaa veronmaksajien kustantamana?
- Tere Sammallahti (kok.): Jos ihminen esimerkiksi tieten tahtoen vahingoittaa itseään ja näin vie hoitoresurssia joltakulta, joka on joutunut hoidettavaksi jonkin ulkoisen syyn takia, niin jälkimmäisellä on ensisijainen oikeus hoivaan.
- Saara-Sofia Sirén (kok.): Ei perustellut vastaustaan.
- Hanna Kosonen (kesk.): Elintapasairauksia hoidettaessa pitäisi olla velvoittavaa liikunta- ja ravitsemusohjausta, jotta sairastavien terveys voisi pysyvästi kehittyä parempaan suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskriisiin on löydettävä monipuolisesti ratkaisuja, jotta palvelut saadaan turvattua.
Kaikkien vastanneiden täydelliset vastaukset löydät alla olevasta edustajakarusellista. Napauta nuolia!
”Rajojen vetäminen olisi todella vaikeaa”
Selvä enemmistö vastaajista oli siis sitä mieltä, että ihmisten pitää saada perustuslain takaamaa hoitoa elintavoistaan ja paheistaan huolimatta. Rajojen vetämistä hoidon saamisesta pidettiin elintapojen perusteella todella vaikeana.
Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin pormestariehdokas Atte Harjanne epäili, että mahdollisuus rajoittaa hoitoa elintapojen perusteella johtaisi siihen, että ihmiset eivät hakeutuisi hoitoon ajoissa.
– Pidän fiksumpana kerätä rahoitusta sote-palveluihin terveydelle haitallisten asioiden verotuksella ja muulla kansanterveyttä edistävällä ohjauksella ja politiikalla – kuten arkiliikunnan edistämisellä.
RKP:n Eva Biaudet muistuttaa, että ihmisarvo ja ihmisoikeudet ovat jokaisella samanlaiset.
– Yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus tukea heikommassa asemassa olevia. Siten sosiaali- ja terveyspalveluiden erityinen tehtävä on kantaa huolta ja tukea heitä, joilla jostakin syystä on heikommat voimavarat pitää itsestään huolta.
Vasemmistoliiton Anna Kontula ennakoi oikeusmurhia hoidon rajaamisesta elintapojen perusteella.
– Ajatus on nurinkurinen, sillä palveluja tietysti monesti tarvitsevat eniten he, joilla on vähiten resursseja huolehtia itsestään.
Samoilla linjoilla on SDP:n Lotta Hamari.
– Miten vaikka päihdesairautta sairastava pääsee hoitoon, jos ajatellaan, että hän ei vain ole pitänyt itsestään huolta? Yhteiskunnan toimia väestön terveyden edistämiseksi tarvitaan.
Yhden miehen ryhmän Timo Vornanen ei myöskään lämpene rajauksiin vaikkapa kuntoilun perusteella.
– Oikeutta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei määritellä Cooperin testin tuloksella. Näihin yhteiskunnan peruspalveluihin täytyy kaikilla olla oikeus.
Myös lääkäri ja kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) arvioi, että olisi vaikeaa vetää raja siihen, mikä on itsestään riittävää huolenpitoa.
– Monen elintapoihin kytkeytyvän sairauden takana on tekijöitä, joihin ihminen ei itse pysty vaikuttamaan, esimerkiksi lapsuustausta, perinnöllisyystekijät tai mielenterveysongelmat.
Katso myös:
Juttua korjattu 4.2.2025 kello 14.26. Korjattu STM:n kyselyn linkki.
Muokattu 4.2.2025 kello 19.53: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.