Yhdestä Suomen yleisurheilukesän 2024 kovimmasta jysäyksestä vastasi Tampereen Pyrinnön Antti Sainio, 19.
Nokialainen nappasi 400 metrin aitajuoksun pronssia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Perussa ja juoksi välierissä Suomen tilaston kaikkien aikojen kakkosajan 49,36. Edelle jäi vain Rion olympiakisoissa 2016 SE-ajan 49,04 juossut Oskari Mörö.
Päättyneenä syksynä keväällä tamperelaisesta Sammon urheilulukiosta kirjoittavan Sainion mieli alkoi palaa hakemaan urheilijarajojaan kauas Suomen ulkopuolelle.
Tämän jälkeen asiat tapahtuivat nopeasti. Suomen verkostoitunein yleisurheiluihminen, manageriuraansa lopetteleva Jukka Härkönen otti Sainion leirin pyynnöstä asian hoitaakseen. Härkönen otti yhteyttä kollegaansa Henry Rolleen, jonka asiakaskunnan kuningatar on Julien Alfred.
Karibialaista St. Lucian saarivaltiota edustava nainen voitti Pariisissa viime kesänä 100 metrin olympiakultaa, ja Härkönen tiesi urheilijan harjoittelevan ammattilaisena nimekkään yliopistovalmentajan Edrick Florealin koutsauksessa Texasissa. Härkönen tuntee Florealin henkilökohtaisesti.
Viime viikolla Antti Sainio allekirjoitti Yhdysvalloissa opiskelu- ja urheilusopimuksen University of Texas at Austinin kanssa.
Stipendi kattaa kaiken
Niin kutsuttu täysstipendi kattaa kaiken: opinnot, majoituksen, ruokailut, valmennuksen ja kisamatkat.
– Urheilu on ollut minulle aina myös väline saada uusia kokemuksia ja nähdä maailmaa. Tuntuu erittäin hyvältä. Näen tämän mahdollisuuksien enkä uhkakuvien kautta.
– Voi olla, että epäonnistun Amerikassa, mutta olisin voinut epäonnistua Tampereellakin. Haluan yrittää uutta, tähän saakka äitinsä Maarit Palmroosin valmennuksessa ollut Sainio kommentoi Yle Urheilulle tiistaina.
Yliopiston Texas Longhorns -niminen joukkue kuuluu NCAA-yliopistoyleisurheilun suuriin, ja sen alumnista löytyvät muun muassa kuulantyönnön kolminkertainen olympiavoittaja ja ME-mies Ryan Crouser sekä olympiatason mitalijuoksijoista esimerkiksi Patrick Sang, Wynthrop Graham ja Leonel Manzano.
Yliopistokäynnillään urheilijoihin ja valmentajiin tutustunut Sainio jutteli sekä Julien Alfredin että Pariisissa 10-ottelun hopeaa saavuttaneen saksalaisen Leo Neugebauerin kanssa.
Näiden lisäksi Floreal valmentaa juoksuradalla esimerkiksi yhdeksän olympia- ja MM-mitalia saavuttanutta brittitähteä Dina Asher-Smithiä.
Pituutta 820 ja kolmiloikkaa 17,20 hypänneen kanadalaisen vaimo Lavonna Martin taas aitoi pika-aidoissa olympiahopeaa Barcelonassa 1992.
– NCAA:n maine on vähän sellainen, että urheilijat ovat enemmän omillaan kuin Suomessa. Mutta seurasin esimerkiksi ratakierroksen ryhmän toimintaa, jossa noin 10 urheilijan kanssa teki töitä 3–4 valmentajaa, Sainio kertoo.
– Kyllä se oli ihan lähivalmennusta eikä mitään 30 miehen massatekemistä. Päävalmentaja Floreal taas jätti itsestään hyvin miellyttävän ja karismaattisen vaikutelman.
Texas Longhornsissa vuodesta 2019 työskennellyt Floreal valmensi aiemmissa yliopistopesteissään maailman parhaaksi naisyleisurheilijaksi katsottua aitajuoksijaa Sydney McLaughlin-Levronea sekä pika-aitojen jamaikalaista olympiavoittajaa Omar McLeodia.
– Longhornsin ratakierrosryhmässä sileän kaverit ovat sellaisia 45-alkuisen tason urheilijoita ja aiturit minun tasoani, Sainio kertoo havainnoistaan.
NCAA:ssa ratakierroksen laatumenijät ovat haluttua materiaalia joukkueisiin monikäyttöisyytensä ansiosta. Päämatkansa ohella heitä tarvitaan viesteissä, 200 metrillä ja jopa 800 metrillä.
Se Sainiolle tehtiin selväksi, että Austinissa kaikki tapahtuu yliopiston edun ja menestyksen nimissä: nuorukaisen Euroopan-kesään laatimat kilpailusuunnitelmat eivät mahdu samalle podiumille.
– Se on ihan selvää kuten sekin, että Amerikassa myös treenataan kilpailemalla paljon. Haen merkittävää kehitystä sieltä.
Maalitaulukseen Sainio on ottanut 47-alkuisen tason ja ruotsalaisen Carl Bengströmin, jonka upea kehitys viime kaudella huipentui Roomassa EM-pronssiin länsinaapurin ennätysajalla 47,94.
– Hänet haluan voittaa maaottelussa.
Ennen Sainiota NCAA:ssa ovat siipiään testanneet 400 metrin suomalaisista 400 metrin aitureista ainakin Jaakko Tuominen, Jussi Heikkilä ja Jussi Kanervo.
USA:han ei ole ollut varsinaista tunkua suomalaisista yleisurheilijoista, vaikka esimerkiksi Eugenen MM-kisoissa 2022 yli 70 prosenttia mitaleista meni jossain vaiheessa NCAA:ssa valmentautuneille rata- ja kenttäurheilijoille.
– Luulen sen liittyvän siihen, ettei epäonnistumisen pelossa uskalleta ottaa sitä askelta, Sainio arvelee.
Opinnoissaan Austinissa hän aikoo keskittyä liiketalouden kursseihin. Jos Sainio olisi jäänyt Suomeen, edessä olisi todennäköisesti ollut pääsykoe saman alan tutkintoon Tampereen yliopistossa.