PARIISI Miten Eurooppa pysyisi mukana kansainvälisessä tekoälykilpailussa?
Eurooppa on jo nyt takamatkalla. Suurimmat läpimurrot on tehty muualla, ja kilpailu kiristyy.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti tammikuussa 500 miljardin dollarin investoinneista tekoälyyn.
Heti perään kiinalainen tekoäly-yhtiö Deep Seek ilmoitti aiempaa halvemmasta teknologiastaan, joka järisytti tekoälymaailmaa ja pörssikursseja.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitteli omia ajatuksiaan Euroopan vastauksiksi AI Action Summit -huippukokouksessa maanantaina Pariisissa.
Macronin ydinviesti oli, että tekoälyn sääntelyä tulee vähentää Euroopassa. Samaa lupasi tapahtumassa myös teknologia-asioista vastaava EU-komissaari Henna Virkkunen.
Presidentti Trump ilmoitti hiljattain purkavansa edeltäjänsä Joe Bidenin ajamaa teknologian sääntelyä. Se on asettanut myös Euroopalle painetta tarkastella uudelleen omaa sääntelyään.
Macron nosti puheessaan lisäksi esille sen, että Eurooppa on monesti liian hidas ja kankea. Hän patisti koko Eurooppaa nopeampaan ja ketterämpään innovointiin.
Macron myös hehkutti eurooppalaista tekoälyosaamista ja vähäpäästöistä energiaa, jota muun muassa Ranska pystyy ydinvoimansa ansiosta tuottamaan yritysten käyttöön.
Tekoälymaailman kerma Pariisissa
Kaksipäiväinen AI Action Summit -huippukokous keräsi yhteen tekoälyalan kerman sekä ison joukon poliittisia johtajia eri maista. Tapahtumaa isännöi Ranskan lisäksi myös Intia, jonka kanssa Ranska ja Eurooppa haluaa tiivistää yhteistyötään erityisesti teknologia-alalla.
Paikalla oli yritysjohtajia aina amerikkalaisista jäteistä pienempiin toimijoihin. Mukana nähtiin esimerkiksi Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman sekä korkean tason poliitikkoja, kuten Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance, Intian pääministeri Narendra Modi ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Suomen pääministeri Petteri Orpo puhui tapahtumassa molempina päivinä.
Tapahtuman tarkoitus oli nostaa Euroopan profiilia kansainvälisessä tekoälykilpailussa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.
Tapahtuman erikoislähettiläs Anne Bouverot on vakuuttunut, että Euroopalla on paljon annettavaa tekoälyn saralla.
– Meillä on paljon osaamista ja kiinnostavia yrityksiä. Meidän on kuitenkin pidettävä huolta, että investoimme nimenomaan eurooppalaiseen tekoälyyn, aivan kuten yhdysvalloissakin investoidaan amerikkalaiseen tekoälyyn, Bouverot sanoi Ylen haastattelussa.
Ranskalaisen Pluralisme-nimisen tekoäly-yhtiön johtaja ja perustaja Raphaël-David Lasseri pitää kiinalaisen Deep Seekin kaltaisten yhtiöiden esimerkkejä lähinnä inspiroivina. Hän ei pelkää kilpailua.
– Mielestäni kilpailu on hyvä asia ja se kannustaa kaikkia kehittymään. Ne yritykset ja organisaatiot, jotka eivät ymmärrä käyttää tekoälyä, tulevat kuolemaan.
Rahaa tekoälyinvestointeihin on tulossa ainakin Ranskasta. Presidentti Macron ilmoitti viime viikolla ensin 30–50 miljardin investoinneista tekoälydatakeskuksiin Ranskassa ja sekä 109 miljardin euron investoinneista tekoälyyn lähivuosina.
Investointien taustalla on yksityistä rahaa muun muassa Saudi-Arabiasta ja Kanadasta.
Yhdysvaltain Vancen ensimmäinen virallinen ulkomaanmatka
Macronin ohella myös Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance otti hampaisiinsa EU-sääntelyn.
Hän on moittinut Eurooppaa tekoälyn ja sosiaalisen median alustojen liiasta sääntelystä ja jopa sensuurista.
Tapahtumassa Vance varoitti valtionjohtajia teknologiaan kohdistuvista rajoituksista.
– Liika tekoälyn sääntely voi tappaa alan, joka on juuri pääsemässä vauhtiin, Vance sanoi tänään tiistaina puheenvuorossaan.
Vancen mukaan EU:n asettamat säädökset rajoittavat liikaa isojen teknologiayritysten toimintaa EU-alueella. Vance kritisoi myös Kiinaa tekoälyn käyttämisestä kansalaisten valvomiseen.
Kyseessä oli Vancen ensimmäinen virallinen valtiovierailu. Vancen ja Macronin on määrä keskustella Pariisissa myös Ukrainan ja Lähi-idän tilanteesta. Lisäksi Vance tapaa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Intian pääministerin Narendra Modin.
Tapahtumassa 61 maata allekirjoitti loppulausuman, jossa vedottiin avoimen, inklusiivisen, luotettavan ja kestävän tekoälyn kehittämiseen. Yhdysvallat ja Britannia eivät kuitenkaan suostuneet allekirjoittamaan lausumaa.
Maat eivät suoraan avanneet syitä päätökselleen. Yhtenä syynä on pidetty sitä, että sen viesti on päinvastainen, kuin mitä J. D. Vancen vaatimus sääntöjen purkamisesta sisälsi.