Osittaisen vanhuus­eläkkeen voi saada, vaikka olisi työtön – ikäraja nousi äskettäin

1964 syntyneet saavat odottaa pääsyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle vuoden totuttua pidempään, kun alaikäraja nousi.

Grafiikka näyttää ove-eläkettä saaneiden henkilöiden määrän vuoden 2018, 2020, 2022 ja 2024 lopussa. Vuonna 2018 ove-eläkettä sai alle 20 000 henkilöä, kun vuonna 2024 saajia oli noin 70 000.
Vuosien 2018–2024 lopussa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä nostaneet. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle
  • Pekka Pantsu

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (ove-eläke) suosio nousi viime vuonna lähes ennätyslukemiin yli kuusikymppisten joukossa, mutta tänä vuonna hakijamäärät romahtavat. Syynä on ikärajamuutos ove-eläkkeelle pääsyssä.

– Ikäraja nousi siten, että vuonna 1964 syntyneet eivät pääse ove-eläkkeelle 61-vuotiaana kuten heitä edeltävät ikäluokat pääsivät, vaan heille ove-eläkkeen alaikäraja tulee vastaan 62-vuotiaana eli vasta ensi vuonna, vuonna 2026, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että 1964 syntyneiden on turha hakea ove-eläkkeelle tänä vuonna, koska ikäehto ei täyty. Samalla se tietää hakijamäärien reipasta putoamista.

– Koska tänä vuonna ei tule uutta ikäluokkaa ove-eläkkeen piiriin, niin se väistämättä leikkaa hakijamäärää aika paljon, Kannisto selventää.

Viime vuonna osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 31 000 vähintään 61-vuotiasta ja ennätysvuonna 2022 liki 35 000.

– Tätä vuotta on todella vaikea arvioida, mutta liikutaan siellä 20 000 uuden ove-eläkeläisen määrässä, Kannisto veikkaa.

Vuodelle 2026 Kannisto veikkaa taas nousua, koska silloin ”pakollista välivuotta” pitäneet, 1964 syntyneet voivat hakea ove-eläkkeelle.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävät eli 1965 syntyneet eivät vielä voi tietää oman ove-hakunsa aikataulua, koska ikärajasta päätetään vasta syksyllä 2026.

Periaate kuitenkin on, että alaikäraja seuraa varsinaisen vanhuuseläkkeen ikärajan nousua ainakin pääpiirteissään. Ajatus on, ettei ove-eläkkeellä saisi olla liian montaa vuotta, koska se pienentäisi kohtuuttomasti varsinaista vanhuuseläkettä.

Jari Kannisto
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Jari Kannisto kertoo eläkemuutoksesta

Työntekoa voi jatkaa eikä työttömyyskään estä

Ove-eläkeläisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja viime vuoden lopussa heitä oli jo yli 70 000. Luku nousi vuodessa yli 10 000:lla.

Valtaosa eli noin 80 prosenttia on ottanut 50 prosentin eläkkeen ja loput 25 prosenttisen. Tavallinen ove-eläke on suuruudeltaan 800–900 euroa kuussa.

Ove-eläkkeelle siirtyminen ei edellytä työnteon lopettamista. Moni jatkaakin työskentelyään täydellä palkalla tai esimerkiksi nelipäiväisesti ja saa päälle vielä ove-eläkettä.

Työttömyyskään ei estä ove-eläkettä. Tuhannet yli 61-vuotiaat työttömät ovatkin hakeneet täydennystä ansiosidonnaiseen päivärahansa tai peruspäivärahaansa ove-eläkkeestä, koska ove ei pienennä työttömyyspäivärahaa.

Hakuintoa on lisännyt hallituksen viime vuonna toteuttama 25 prosentin leikkaus ansiopäivärahoihin.

Ove-eläkettä maksetaan varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka eli yleensä 64–65 -vuotiaaksi saakka. Ove-eläke pienentää lopullista vanhuuseläkettä. Esimerkiksi jos on kertynyt 2 000 euron työeläke ja ottaa 50 prosenttia eläkkeestä maksuun kolme vuotta ennen alinta omaa vanhuuseläkeikää, pienenee työeläkkeen määrä pysyvästi 144 euroa kuukaudessa.

Oheisesta eläkelaskurista saat tarkemmin tietoa omasta tilanteestasi.