Uuden F1-kauden valmistavat testit käynnistyvät keskiviikkona, mutta tällä hetkellä ei tunnuta puhuvan mistään muusta kuin kiroilemisesta. Tai pikemminkin sen kieltämisestä.
Mohammed bin Sulayemin johtama Kansainvälinen autoliitto FIA otti tämän vuoden alussa kovat keinot käyttöön asettamalla ankaran linjan kuljettajien käytökseen ja kannanottoihin.
Esimakua tästä koettiin rallin MM-sarjan Ruotsin osakilpailussa, jossa ranskalaiskuljettaja Adrien Fourmaux sai yksittäisen kirosanan lausumisesta 10 000 euron sakot.
Sääntöjen toistuvasta rikkomisesta saattaa langeta pahimmassa tapauksessa pistevähennyksiä sekä kilpailukieltoa.
Rallin MM-sarjan kuljettajat vastasivat tähän hiljattain perustamalla uuden kuljettajien yhdistyksen, joka otti heti maanantaina kantaa FIA:n tiukkaan sensurointilinjaan.
Yhdistys vaatii muun muassa ymmärrystä kulttuurieroista ja tunteiden hallinnasta kilpailutilanteissa.
Tunne kuihdutetaan pois
Toyotan rallitallin päällikkö Jari-Matti Latvala tukee tallinsa kuljettajia kyseisessä kannanotossa.
Entinen huippukuljettaja pitää tärkeänä hyvää keskusteluyhteyttä kuljettajien ja FIA:n välillä. Latvalan mukaan kuljettajat on ohitettu tässä yhtälössä.
– Jos johonkin asiaan ei olla tyytyväisiä, siitä lätkäistään iso sakko. Asiasta ei ollenkaan keskustella, mikä ei ole oikea ratkaisu.
Latvala muistuttaa, että huippu-urheilussa tunteet välillä kuohahtavat. MM-rallissa mikrofoni lätkäistään kuljettajan suun eteen välittömästi erikoiskokeen jälkeen.
Siinä kohtaa kuljettaja käy juuri kierroksilla.
– Ralli on siitä ainutlaatuinen laji, että haastatellaan välittömästi ajon jälkeen. Kun kaikki tunteet ovat pinnassa, ei ajattele rationaalisesti. Se, että siitä tulee sakkoa, ei ole oikein.
Latvala lisää heti perään, että kisan jälkeiset haastattelut ovat yksi tärkeimmistä yksityiskohdista sarjan vetovoiman kannalta. Esimerkiksi Kalle Rovanperän suusta on kuulunut useita herkullisia sutkautuksia.
– Jos halutaan varmistaa, ettei tule kirosanoja, haastattelun alkuun pitää varata viisi minuuttia. Se pitää hoitaa sitten siirtymäpätkillä.
– Olen kuitenkin varma, että ihmiset eivät halua sitten katsoa rallia. Yksi osa tätä lajia on se, että halutaan nähdä tunnetta. Olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että joudumme kuolettamaan sitä fiilistä, Latvala harmittelee.
Esapekka Lappi ei kilpaile enää tänä vuonna rallin MM-sarjan aktiivikuljettajana. Hän on tyytyväinen entisten kollegoidensa päätökseen todeta lajin kattojärjestölle, ettei tällainen peli vetele.
– Kuitenkin halutaan persoonia. Laji voi toki olla mielenkiintoista muutenkin, mutta olen asiasta samaa mieltä kuin aika lailla kaikki muut, Lappi kertoo.
Tällaiset herkkupalat saattavat olla tulevaisuudessa vaarassa.
Kyllä tai ei
Formula ykkösissä yleisölle julkiset tiimiradiot ovat olleet pitkään osa katsojakokemusta. Esimerkiksi Kimi Räikkösen spontaanit huudahdukset ovat lisänneet lajin kiinnostavuutta.
Bin Sulayem on väläyttänyt, että kaikille kuuluvat tiimiradiot saatetaan kitkeä pois lähetysvirrasta.
F1- ja rallikuljettajien tunteenpurkaukset ovat nousseet FIA:n taholta julkiseen tikunnokkaan oikeastaan vasta kuluvan vuoden aikana.
Latvalan mukaan tällainen kontrolli vaikuttaa kuljettajien hyvinvointiin.
– On eri asia, jos kuljettaja tulee erikoiskokeen jälkeen maaliin ja hokee jotain kirosanaa koko ajan. Olen samaa mieltä, että turhanpäiväisestä kielenkäytöstä voidaan rangaista. Jos kuitenkin koko ajan mietitään ja varotaan, se vaikuttaa kuljettajiin.
Yleisön kannalta iso takaisku olisi, jos kuljettajat tyytyisivät vastaamaan ainoastaan joko kyllä tai ei.
– Yleisön mielestä se ei ole enää mielenkiintoista, Latvala tietää.
Senna vastaan iso kiho
Formula ykkösten osalta kiroilukohun matopurkki avautui viime syksynä, kun neljä edellistä mestaruutta voittanut Red Bullin Max Verstappen manasi autoaan.
FIA langetti hollantilaistähdelle ”yhdyskuntapalvelua” kielenkäytöstään.
Verstappen uhosi, että hän jättää sarjan, mikäli hänen persoonaansa suitsitaan. F1-asiantuntija Jukka Mildh ei usko, että Verstappen olisi näiden syiden takia lopettamassa.
– Hän on kuitenkin oikeassa siinä, että jos yleisö saisi vain kiillotettuja urheilijapersoonia, fanitus hiipuisi nopeasti. Särmää pitää edelleen olla, Mildh sanoo.
Vuodesta 2021 FIA:n puheenjohtajana vaikuttanut bin Sulayem ei nauti kuljettajien luottamusta.
Jo kolme vuotta sitten hän lausui, etteivät kuljettajien kannanotot esimerkiksi yhteiskunnallisista asioista kuulu lajiin.
Mildh muistuttaa, että vuonna 1904 perustettu FIA on vanha organisaatio. Se lanseerasi aikoinaan formuloiden puolelle superlisenssisopimuksen, johon kirjattiin, että kuljettajien pitää toimia nuhteettomasti kritisoimatta lajin kattojärjestöä.
Lajin historiassa kuljettajat ja FIA:n pomot ovat olleet aiemminkin napit vastakkain.
Esimerkiksi 1980-luvun ja 1990-luvun alun tähtikuljettaja Ayrton Senna väänsi usein peistä FIA:n silloisen puheenjohtajan Jean-Marie Balestren kanssa.
– Monien muiden lajien tavoin myös formula ykkösten ongelma on ollut aina se, ettei lajin johtoa saa arvostella. Tämä on täysin vanhanaikaista ajattelua.
– Senna oli erittäin kova siinä, että hän nosti epäkohtia esille. Turvallisuus oli hänelle ykkösasia, Mildh muistelee.
Kuljettajilla on vaikutusvaltaa
F1 ja etunenässä sen kaupalliset oikeudet omistava Liberty Media ovat onnistuneet nostamaan viime vuosina valtavasti lajin suosiota nuorempien kuluttajien keskuudessa.
Mildh näkeekin, että lajin päättäjät haluavat viestiä nuoremmalle yleisölle, että sarjan kuljettajat ovat mahdollisimman esimerkillisiä.
– Arvopohjaisesti kysymys voi olla siitä, ettei haluta näyttää huonoa esimerkkiä. On kuitenkin todella vaikeaa tukkia suuta urheilusuorituksen aikana tai heti sen jälkeen.
– Yleisölle se on suola, että kuljettajat näyttävät ulospäin tunteitaan. Heitä ei faniteta kiroilun takia, vaan sen takia, millaisia he ovat ihmisinä ja miten he elävät lajissa mukana.
Ferrarilta Williamsille siirtynyt ja sarjassa jo kymmenen vuotta ajanut Carlos Sainz nimettiin viime viikolla formula ykkösten kuljettajien hallinnoiman yhdistyksen GPDA:n puhemieheksi.
Kuljettajat tietävät, että heidän ääntään kuullaan. He käyttävät sitä hyväksi paitsi julkisuudessa, myös vaikuttaakseen lajin sisäiseen toimintaan, kuten sääntöihin ja turvallisuuteen.
Viime vuonna kilpailujohtaja Niels Wittich sai lähteä kolme kisaa ennen kauden loppua. Sen on nähty aiheuttaneen epävarmuutta kuljettajille.
– Viimeisiin kisoihin tuli uusi kisajohtaja, jonka pitää olla lainausmerkeissä ylituomari. On iso merkitys, että hän ymmärtää kuljettajien tilanteen radalla, jotta pystyy arvioimaan turvallisuustilanteita ja muita sääntöihin liittyviä asioita. Sen takia kuljettajat haluavatkin pysyä äänessä.
