Ei täyskäännös, mutta selvä heikennys.
Näin Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nordström arvioi tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin vaikutusta ilmastopolitiikkaan.
Kristillisdemokraattien (CDU) Merz voitti Saksan hallituksen kaatumista seuranneet vaalit toissa viikolla. Hänen avauksensa ilmastopolitiikassa ovat poikenneet selvästi edeltäjän, sosiaalidemokraattien Olaf Scholzin linjasta.
Merz kertoi jo vaalikampanjassaan aikovansa purkaa edellisen hallituksen ilmastotoimia. Scholzin hallitus taas on ollut tunnettu muun muassa niistä.
– Tässä on ainakin riskinä se, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa madalletaan, Nordström sanoo.
Merzin avaukset ovat saaneet kansainvälisen median kirjoittamaan otsikoita, joissa povataan Saksan ilmastopolitiikkaan isoa käännöstä.
Sellainen tuntuisi koko Euroopassa. Saksa on EU:n suurin talous ja myös ilmastopäästöjen aiheuttaja. Jo sen päästöistä riippuu siis paljon.
Saksan kädenjälki on painava myös EU:n päätöksenteossa. Se on tähän saakka kuulunut kunnianhimoisten maiden joukkoon muun muassa Suomen ja muiden Pohjoismaiden tavoin. Maat ovat kirittäneet koko EU:n ilmastotavoitteita.
– Saksalla neuvostossa iso painoarvo, joten on tärkeätä, minkälaista ilmastopolitiikkaa Saksan hallitus ajaa sekä sisäisesti että EU:ssa, Nordström sanoo.
Scholzin hallitus kaatui osin ilmastopolitiikkaan
Merzin valintaan johtaneella hallituskriisillä on jo alkujaan yhteys ilmastopolitiikkaan maan talouskriisin ohella.
Konflikti kärjistyi, kun sosiaalidemokraattien Scholz päätti erottaa valtiovarainministerin, liberaalipuolue FDP:n Christian Lindnerin. Puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten miljardin euron aukko vuoden 2025 budjetissa tilkitään.
Lindner ei suostunut kajoamaan velkajarruun vaan ehdotti sen sijaan muun muassa ilmastotavoitteissa peruuttamista.
Saksalaislehden mukaan Lindner sanoi Scholzille, että ensin on ratkaistava suuret ongelmat ja ilmastoasiat vasta myöhemmin.
Ukrainan sodan ja energianhintojen kanssa kamppaileva Scholzin hallitus oli jo joutunut kertaalleen leikkaamaan ilmastotoimiin tarkoitettua rahasummaa velkajarrun vuoksi.
Jarru on ollut kiistelty, perustuslakiin kirjattu keino rajoittaa julkista velanottoa.
Hallituksen kaaduttua velkajarruun on kuitenkin päätetty koskea. Tulevat, todennäköisesti valtaan astuvat hallituspuolueet tekivät eilen tiistaina päätöksen suuresta, 500 miljardin euron infrastruktuurirahastosta, joka edellyttää jarrun avaamista.
Tukipaketti on tarkoitettu puolustukseen, mutta siitä suunnataan rahaa myös muun muassa joukkoliikenteeseen ja raideinfraan. Sillä voi olla vaikutus liikenteen päästöihin.
Merz perui Scholzin ilmastotoimet
Merz teki selvää pesäeroa Scholziin jo ennen vaalivoittoa.
Scholzille keskeiset ilmasto- ja ympäristökysymykset loistivat ensinnäkin poissaolollaan maahanmuuton ja talouskriisin hallitsemassa vaalikampanjoissa. Ne vilahtelivat lähinnä lyömäaseina kaatunutta hallitusta vastaan.
Uusi liittokansleri on kertonut purkavansa ainakin muutaman edellisen hallituksen aikaansaannoksen.
Scholzin politiikan ytimessä oli talous- ja ilmastoasioiden yhdistäminen yhdelle ministerille, vihreiden Robert Habeckille. Tämän symbioosin Merz on sanonut purkavansa ensitöikseen.
Habeck vei läpi kiistellyn lämmityslain, joka kielsi öljy- ja kaasulämmityksen. Lain piti raivata tilaa uusiutuvalle energialle, muun muassa lämpöpumpuille. Merz aikoo perua lain.
Merz puolueineen suunnittelee lisäksi ajavansa polttomoottoriautojen kiellon kumoamista EU:ssa. Kiellosta on jo päätetty, ja sen pitäisi tulla voimaan vuonna 2035.
– Lämpöpumppukokeilut ovat olleet hyvin epäsuosittuja. Saksan autoteollisuus taas on ollut vaikeuksissa sähköistymisen kanssa, EU-johtaja Lotta Nymann-Lindegren Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo.
Saksa pysyy kunnianhimoisten maiden leirissä
Sekä Nymann-Lindegren että tutkijatohtori Laura Nordström sanovat, että Merzin avaukset mukailevat EU:ssa jo tapahtunutta retoriikan muutosta.
Sanapari green deal on siivottu pois tuoreista linjanvedoista. Tuore EU-komissio julkaisi viime viikolla puhtaan energian paketin, jonka tärkein viesti on päästöjen vähentämisen sijaan EU:n kilpailukyky.
Toinen komission tuoreista lainsäädäntöesityksistä taas lieventää muun muassa yritysten ympäristövastuuseen liittyvää raportointia. Se on saanut kritiikkiä erityisesti ympäristöjärjestöiltä.
– Edellinen komissio oli selkeästi ilmastokomissio, mutta uuden komission iso narratiivi on EU:n kilpailukyky, Nordström sanoo.
Saksan ilmastokeskustelu tai oikeammin sen puute ovat vallalla oleva muutosta. Sodat ja energian hinnannousu ovat pudottaneet ilmastokriisin pois poliittisen huomion keskipisteestä.
Suomessakin Petteri Orpon (kok.) nykyhallitus on osin peruuttanut ilmastotoimissa. Yhdysvalloissa Donald Trump taas näyttää lopettavan niiden tekemisen tyystin.
Vihreä puolue on jäänyt pois hallituskokoonpanoista esimerkiksi Suomessa, Itävallassa, Belgiassa ja Irlannissa. Myös Merz muodostaa uuden hallituksen mitä todennäköisimmin ilman vihreitä. Hallitusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
Talouden merkitys on kasvanut
Nymann-Lindegren sanoo, että maailmanlaajuinen pelikenttä on muuttunut sen jälkeen, kun EU aloitti ilmastopolitiikan uudistamisen, mutta suunta ei hänen arvionsa mukaan ole silti muuttumassa.
Samaa asiaa vain sanoitetaan hänen mukaansa nyt vain eri tavoin.
– Talouden merkitys on kasvanut. Mutta se ei välttämättä tarkoita, että suunta oikeasti muuttuisi, Nymann-Lindegren sanoo.
Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi asetti raportissaan EU:n kasvun edellytykseksi vähähiilistymisen. Draghi laati syksyllä suuntaviivoja uudelle komissiolle.
Nymann-Lindegren huomauttaa, että Saksassa mikään puolue ei ole vaatinut muutosta hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on asetettu vuodelle 2045. EU:n tavoite on vuodessa 2050.
Nymann-Lindegrenin mukaan Merz tekeekin pesäeroa ennen kaikkea kaatuneeseen hallitukseen, ei niinkään ilmastopolitiikkaan.
– Merz haluaa olla erilainen kuin edeltäjät. Hän on nostanut kärkeen talouden kasvun, energian korkean hinnan ja energiaturvallisuuden.
– Saksassa on aiemmin tehty talouspolitiikkaa ilmasto edellä, nyt tehdään ilmastopolitiikkaa talous edellä.
Hän arvioi, että Saksa pysyy kunnianhimoisten maiden leirissä. Merzistä tulee ”ilmastokansleri”, halusi hän sitä tai ei, Nymann-Lindegren sanoo.
– Ongelmat ovat jo sylissä. Ilmastonmuutos ei ole menossa mihinkään. Vaihtoehtoa, että Saksa jättäisi ilmastotoimet tekemättä, ei ole.
EU tekee pian ison päätöksen, jonka takana on Merzin puoluetoveri
Iso kysymys koko EU:n päästövähennysten kannalta on, onnistuuko Saksa siirtymään pois fossiilisista polttoaineista.
Merz on todennut, että Saksa ei siirry mihinkään ennen kuin tiedetään, mihin siirrytään. Taustalla on monen mielestä hätiköity päätös luopua ydinvoimasta, joka lisäsi kivihiilen käyttöä.
Merzin myötä keskustelu ydinvoimasta on Saksassa jo alkanut.
EU:n puhtaan teollisuuden paketissa Saksan vaikutusvalta näkyy myös suoraan: siinä Saksalle tärkeän, fossiilisen kaasun tukeminen on yhä isossa roolissa.
EU:n seuraava iso ilmastopäätös on vuoden 2040 tavoitteesta sopiminen. Edellinen komissio julkaisi esityksen siitä vuosi sitten, juuri ennen eurovaaleja.
Edellinen komissio linjasi, että EU:n pitäisi vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Nykyinen tavoite on 55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030.
Nykykomission pitäisi tuoda uusi ilmastotavoite päätettäväksi lähiaikoina, ja Nymann-Lindegren uskoo, että niin myös tapahtuu.
Hän ei usko Saksan asettuvan poikkiteloin, vaikka soraääniäkin on. Komission esityksen antaa komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen, Merzin puoluetoveri.
– En ole huomannut, että tästä haluttaisiin pakittaa.
Merz halunnee vaikuttaa lähinnä keinoihin, joilla tavoitteeseen päästään, Nymann-Lindegren uskoo.