Luonnonvarakeskus tutki viime kesänä Kemijoen alajuoksulla lohenpoikasten selviytymistä vaelluksella kohti merta. Keskimäärin vain kymmenen prosenttia merkityistä poikasista selviytyi viiden voimalaitoksen yläpuolelta jokisuulle.
Voimalaitokset aiheuttivat lohenpoikasille kuolemia ja hidastivat alasvaellusta merkittävästi.
Ongelmat olivat suurimpia Petäjäskosken voimalaitoksella, mihin vaellus pysähtyi keskimäärin puoleksitoista vuorokaudeksi. Petäjäskoskelle saapuneista poikasista keskimäärin vain 77 prosenttia selvitti tiensä voimalaitoksen alapuolelle.
– Petäjäskoskella ohijuoksutuspadon sijainti kaukana voimalaitokselta ja syvällä sijaitseva turbiinien vedenotto vaikeuttavat lohenpoikasten alasvaellusta, kirjoitetaan luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Muiden voimalaitosten läpi poikaset selvisivät huomattavasti tehokkaammin ja vaelluksen hidastuminen oli selvästi vähäisempää.
Kaasukuplatauti oli kohtalokas kevättulvien aikaan
Lohen poikasia vapautettiin kolmesti eli 24. ja 30. toukokuuta sekä 6. kesäkuuta.
Uutena havaintona Luke kertoo kaasukuplataudista, joka oli riittävän voimakas tappaakseen lähes kaikki ensimmäisen erän vapautusta odottaneet vaelluspoikaset.
Kaasukuplataudissa kaloissa muodostuu kaasukuplia, mikä johtuu veden kohonneesta kaasupitoisuudesta. Oireet ovat samantapaisia kuin ihmisellä sukeltajantaudissa.
Luonnossa kaasukuplatautia esiintyy vesiputousten yhteydessä. Vesivoimalaitoksilla sitä voi esiintyä erityisesti tulvien aikana, jolloin vettä juoksutetaan paljon voimalaitosten ja ohijuoksutuspatojen läpi.
Toimia kaivataan erityisesti Petäjäskoskelle
Luonnonvarakeskuksen mukaan lohen ja muiden vaelluskalojen alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa Kemijoen alajuoksulla priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja erityisesti Petäjäskoskelle.
Ne ovat ensimmäiset voimalaitokset ja patoaltaat, jotka Ounasjoessa kasvaneet vaelluspoikaset joutuvat alasvaelluksellaan kohtaamaan.
Hankkeen rahoittajina toimivat Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy sekä valtion Nousu-vaelluskalaohjelma.