Juha Mieto oli sunnuntaina tyytyväinen mies. Kurikan jätti oli lähtenyt ennen aamukahdeksaa kahden tunnin pyörälenkille, jotta jaksaisi pitkän penkkiurheilupäivän. Jo puolenpäivän aikaan oli selvää, ettei päivä jättäisi kylmäksi.
Ilkka Herola leiskautti Holmenkollenin mäkipyhätössä uuden mäkiennätyksen ja pääsi hiihtobaanalle ensimmäisenä.
Ladulla Herola hiihti takaa-ajajiltaan karkuun ja saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen osakilpailuvoittonsa maailmancupissa, uransa 251. kilpailussa.
– Tiesin jo mäkiennätyksen jälkeen, että peli on selvä. Kun hiihto-osuus oli vain 7,5 kilometriä, ei siinä muuta kuin kaasu pohjahan heti lähdöstä. Ilkka hoiti homman fantastisesti – ja tietenkin Ilkan päivänä, Mieto tunnelmoi sunnuntai-iltana.
Herola liittyi ykkössijallaan maineikkaaseen suomalaisjoukkoon, joka on saavuttanut voiton Oslon legendaarisissa hiihtomaisemissa.
Kun pohjoismaiset hiihtolajit ja ampumahiihto lasketaan yhteen, suomalaisurheilija on pokannut Kollenilla voittopalkinnon nyt 80 kertaa.
Kollenin menestynein suomalainen on Marjatta Kajosmaa, joka juhli peräti seitsemää voittoa vuosina 1969–1973. Mieto on menestynein suomalaismies kuudella voitollaan. Ne tulivat vuosina 1973–1978.
Mietaa toivotti Herolan lämpimästi Kollenin voittajien kerhoon ja ylisti kuopusjäsenen huumorintajua.
– Ilkkahan on hyvin harkitseva. Suusta ei pupuja tule. Mielestäni oli mahtava ja virkistävä huuli, kun Ilkka toivotti kilpakumppanit tervetulleeksi Salpausselälle ja totesi, että mäkiennätys on sielläkin tavoitteena.
– Salpausselkä on meille suomalaisille aina koti, mutta kyllä minun aikanani ykkösenä tuli Holmenkollen, sitten Salpausselkä ja kolmantena tuli Falun.
Makkarapaketista rakkauteen
Mieto saavutti ensimmäiset voittonsa Holmenkollenilla vuonna 1973. Tuolloin hän oli paras 15:llä ja 50 kilometrillä.
Jälkimmäisessä kisassa norjalaisyleisö ei Miedon mukaan kaihtanut keinoja avittaakseen suosikkejaan Oddvar Bråta ja Pål Tyldumia menestykseen.
– En ollut norjalaisille sillä tavalla tuttu, kun olin vielä nuori mies. Hiihdimme 25 kilometrin lenkkejä, ja kilometri ennen varvausta joku norjalainen heitti ladulle makkarapaperin. Oli kauhea vesikeli, ja paperi jäi liisteriin kiinni. Onneksi se oli sellainen voipaperi, joka lähti irti. Muuten olisi meikäläisen meno jäänyt siihen, Mieto muisteli ja lisäsi:
– Onneksi Ilulle ei käynyt tällaista.
Vuoden 1973 jälkeen vastaavista episodeista ei ollut tietoakaan.
– Sen jälkeen oli pelkkää rakkautta.
Valtatyhjiön täyttäjäksi?
Sunnuntaina yhdistetyssä päättyi myös aikakausi vailla vertaa, kun norjalaistähti Jarl Magnus Riiber hyvästeli kilpailut lajinsa maailmancuphistorian menestyneimpänä urheilijana.
Mieto povaa Herolalle menestystä paitsi loppukevääksi myös olympiatalveksi 2026.
– Muutkin rupeavat katsomahan edesottamuksia eri silmällä. Kun voittopää on nyt auki, tuskin tämä tähän jää.