Helsinki on keskeyttänyt suunnitelmansa muuttaa venäläisomistuksessa olevan tontin kaavoitusta, joka mahdollistaisi asuintalojen rakentamisen merenrantatontille Vuosaareen.
Venäläistaustainen omistaja olisi halunnut rakentaa kovan rahan asuntoja Itä-Helsingin Ramsinniemessä sijaitsevan entisen hotelli Vuorannan alueelle. Tällä hetkellä siellä on pahasti ränsistyneitä rakennuksia.
Uusien talojen rakentamisen mahdollistavaa kaavamuutosta oli tarkoitus käsitellä tiistaina Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, mutta esitys vedettiin viime tingassa pois esityslistalta.
Ylen MOT-toimitus julkaisi oman selvityksensä tontin omistuksista muutama tunti ennen kokouksen alkua.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajan Ville Lehmuskosken mukaan virkamiehet olivat saaneet uutta tietoa asiasta edeltävänä päivänä.
– Vedin ennen lautakunnan kokousta Ramsinniemen asemakaava-asian pois listalta, koska meille oli viimeisimmissä pakotetarkistuksissa tullut tieto, että tontin omistajan taustahenkilö on noussut niin sanotulle Ukrainan pakotelistalle, Lehmuskoski sanoo.
Pakotteet eivät kohdistu tontin omistajaan
Pakotelistalla oleva henkilö on kyproslaisen asianajotoimiston työntekijä, joka on myynyt palveluita venäläisille asiakkailleen.
Työntekijät ovat myös toimineet peiteomistajina kyproslaisessa yhtiössä, jonka todellinen edunsaaja on Helsingissä merenrantatontin omistava venäläinen liikemies.
Pakotelistalle kyproslainen henkilö ja hänen edustamansa asianajotoimisto asetettiin jo lokakuussa 2024.
Ukraina perusteli pakotteiden asettamista muun muassa jalkapalloseura FK Dynamo Kiovan omistajuuteen liittyvillä kiistoilla.
Vuosaaressa sijaitsevan tontin omistaa virallisesti Suomeen rekisteröity yritys Nordentry oy. Sen taustalla on kuitenkin venäläisiä liikemiehiä, jotka eivät ole EU:n tai muiden länsimaiden asettamien pakotteiden kohteena.
Yle kertoi jutussaan, että esimerkiksi kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) ei ollut tietoinen tontin venäläistaustaisista omistajista.
Kaupunki selvittää, onko rakentaminen ulkopoliittinen riski
Lehmuskosken mukaan tontin omistajien taustat oli tarkistettu aiemminkin, ja muilta pakotelistoilta heidän nimiään ei ole löytynyt.
– EU:n tai YK:n asettamilta pakotelistoilta tätä taustahenkilöä ei löytynyt vuoden 2022 ja 2024, eikä tässä viimeisimmässä pakotetarkistuksessa, kertoo Lehmuskoski.
Lehmuskosken mukaan Helsingin kaupunki selvittää nyt ulkoministeriön kanssa, mitä Ukrainan pakotelistalle joutuminen käytännössä tarkoittaa.
– Tämä herättää sen verran hämmennystä, että haluamme selvittää ulkoministeriön kanssa, mitä tämä tarkoittaa, ja arvioida, onko tällä syytä olla vaikutusta siihen, miten kaavamuutosta viedään eteenpäin.
Ulkoministeriön mukaan Ukrainan lainsäädännön mukaisia pakotteita ei voi sellaisenaan toimeenpanna Suomessa, vaan Suomi noudattaa EU:n asettamia pakotteita.
Venäläiset olisivat halunneet rakentaa kovan rahan merenranta-asuntoja
Jos alue kaavoitettaisiin uudelleen, rakennukset purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin 7 000 kerrosneliön verran omistusasuntoja.
Rantaa kunnostettaisiin myös virkistyskäyttöön.
– Sehän olisi tavallaan segregaatiota ehkäisevä, eli tietyllä tavalla toivottava hanke, toimialajohtaja Ville Lehmuskoski sanoo.
Omistusasunnot nostaisivat Lehmuskosken mukaan alueen profiilia.
– Jos hankkeeseen liittyy jotakin epäilyttävää ja ulkopoliittisen linjan vastaista, niin sehän on tietysti force majeure -tilanne ja suunnitelmat olisi keskeyttävä, hän sanoo.
Suojellut rakennukset jatkavat rapistumistaan
Ramsinniemessä sijaitsevan tontin rakennukset ovat suojeltuja. Tontin omistajan tulisi huolehtia rakennusten kunnossapidosta.
Alueella on entinen hotelli, joka on saneerattu hoivakodiksi, sekä surkeassa kunnossa olevat majoitus- ja saunarakennukset.
Venäläistaustainen omistaja on toivonut tontille kaavamuutosta, mikä mahdollistaisi kovan rahan asuntojen rakentamisen ja nostaisi tontin arvoa huomattavasti.
Jos kaavamuutoksen suunnittelu tyssää, alue saattaa jatkaa rapistumistaan.
Lehmuskoski ei usko, että Ramsinniemen tonttia alettaisiin pakkolunastamaan, sillä sellaiset prosessit ovat pitkiä.
Omistajat voisivat myös kehittää rantatonttia nykyisen asemakaavan puitteissa, mutta Lehmuskoski ei usko, että niin tapahtuu.
– Käytännössä se varmaan tarkoittaa, että tässä käy vähän samalla tavalla kuin Helsingin areenan kohdalla, joka seisoi paikallaan, eikä sille tehty mitään, hän vertaa.