Kansainvälinen olympiakomitea on valinnut Kreikassa pitämässään kokouksessa itselleen uuden puheenjohtajan. KOK:n historian kymmenes puheenjohtaja on Kirsty Coventry, 41. Valintaan tarvittiin ainoastaan yksi äänestyskierros.
Coventry on eniten olympiamitaleita saavuttanut afrikkalaisuimari. Hänet valittiin 2013 KOK:n urheilijavaliokuntaan ja 2021 järjestön henkilöjäseneksi. Vuonna 2018 hänestä tuli Zimbabwen urheiluministeri, ja se työ jatkuu edelleen.
Puheenjohtaja ei tätä ennen ikinä ole tullut Euroopan tai Pohjois-Amerikan ulkopuolelta. KOK:n kaikki puheenjohtajat tähän mennessä ovat olleet miehiä. Amerikkalaista Avery Brundagea (1952–1972) lukuun ottamatta he ovat olleet vieläpä eurooppalaisia miehiä.
– Itselleni tärkeintä oli, että valittiin paras mahdollinen ehdokas. Sukupuolella ei varmastikaan tässä tapauksessa ollut niin paljon väliä. Totta kai tämä on historiallinen päätös, kun iso lasikatto meni rikki. Coventry on paitsi ensimmäinen nainen, mutta myös ensimmäinen afrikkalainen KOK:n johdossa, kertoo KOK:n jäsen Sari Essayah (kd.).
Ennen Coventrya yksikään afrikkalainen nainen ei ole edes yrittänyt puheenjohtajaksi. Amerikkalainen Anita DeFrantz on ylipäätään ollut ainoa naisehdokas, 2001. Tuolloin puheenjohtajaksi valittiin belgialainen Jacques Rogge.
– Coventry on varmasti oikealla tavalla uudistushaluinen, mutta kuitenkin Kansainvälisen olympiakomitean historiasta ja juurista kiinni pitävä puheenjohtaja. Uskon, että hän vie olympialiikettä jälleen kerran eteenpäin, Essayah kuvailee.
– Pariisin kisat olivat valtava onnistuminen KOK:lle. Siinä mielessä voisi sanoa, että mennään vahvassa myötätuulessa, Essayah jatkaa.
Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen sanoo, että hänen mielestään valinta oli joissain määrin yllättävä.
– Ensinnäkin tässä murtui lasikatto siinä mielessä, että olympiakomitea sai ensimmäisen naispuheenjohtajan. Voidaan myös sanoa, että jossakin määrin nuoruus voitti kokemuksen. Coventry oli ainoa 1980-luvulla syntynyt ehdokas, Hannu Itkonen toteaa.
Mitkä ovat haasteina tulevaisuudessa?
Miten Coventry muuttaa Kansainvälistä olympiakomiteaa? Itkosen mukaan kansainvälisessä olympialiikkeessä on korostettu urheilijanäkökulman lisäämistä. Selkäuinnissa seitsemän olympiamitalia saavuttaneen Coventryn tausta varmasti tukee tätä.
– Hän on varmaankin lähimpänä tämänpäiväisen huippu-urheilun kokemusmaailmaa – yhtään väheksymättä sitä, etteivätkö muut ehdokkaat tuntisi huippu-urheilua.
– Toisaalta pitää sanoa, että olympiakomitea on niin iso laiva, että se kääntyy hitaasti. Monet asiat ovat jo lukkoon lyötyjä, kun useat tulevat kisat ja tv-sopimukset ovat jo sovittuina. Ensi alkuun työ on todennäköisesti kosmetiikkaa, Itkonen sanoo.
Emeritusprofessori uskoo, että KOK:n puheenjohtajan kovin haaste tulevina vuosina on maailman geopoliittinen tilanne.
Viime aikoina se on näkynyt esimerkiksi siten, että Venäjän sulkeminen kansainvälisestä urheilusta on vahvasti jakanut mielipiteitä. Itkonen sanoo Venäjä-kysymyksen olleen näkyvä osa edeltävän puheenjohtajan toimikautta.
Puheenjohtajan paikalta väistyvä Thomas Bach, 71, toimi KOK:n puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.
– Bach joutui hieman tasapainoilemaan tämän (Venäjä-kysymyksen) kanssa, Itkonen sanoo.
KOK:n suomalaisjäsen Sari Essayah uskoo, että Coventry etenee asian suhteen varovaisin askelin.
– Hän on sanonut, ettei ole mitään syytä kiirehtiä. Coventry on vedonnut siihen, että Pariisin kisojen käytäntö osoittautui hyväksi. En usko, että tässä on heti tapahtumassa suurta muutosta. Tietenkin se riippuu siitä, mitä maailmassa ylipäätänsä tapahtuu, Essayah arvioi.
Puheenjohtajan työtä haastaa myös se, miten olympiakomitea säilyttää asemansa yhtenä maailman johtavana kansainvälisenä urheiluorganisaationa.
Itkonen luettelee lukuisia esimerkkejä, jotka horjuttavat KOK:n asemaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ravistelee geopoliittisia valtasuhteita. Australialaisliikemies Aron D'Souza aikoo järjestää maailmanluokan urheilukisat, joissa saisi käyttää dopingia. Venäjä on järjestänyt BRICS-kisat yhdessä 52 muun valtion kanssa.
Lisäksi maailman suurimman urheilulajin jalkapallon lajiliitot pitävät tiukasti kiinni omien arvokisojensa järjestämisestä.
– Myös ympäristökysymys on erittäin iso asia. Varsinkin talviolympialaisten järjestelyjen suhteen ollaan isojen kysymysten äärellä.
– Ja yksi asia jatkossa on transsukupuolisuuden kysymys, että millä tavalla sukupuolisuutta normitetaan. Sitä uusi puheenjohtaja joutuu varmaan pohtimaan, koska sieltä suunnalta on tullut vahvasti kritiikkiä olympiakomitealle, Itkonen arvioi.
Sebastian Coe oli vahva suosikki
Muita puheenjohtajaehdokkaita olivat Jordanian prinssi Feisal Al Hussein, Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe, Juan Antonio Samaranch Junior, jonka samanniminen, vuonna 2010 edesmennyt isä johti KOK:ta 1980–2001, Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtaja Johan Eliasch, pyöräilyjohtaja David Lappartient ja voimistelupomo Morinari Watanabe.
Emeritusprofessori Hannu Itkonen sanoo, että etenkin kansainvälisestä mediasta oli nähtävissä, että Sebastian Coe oli vahva ehdokas uudeksi puheenjohtajaksi.
Coe on kaksinkertainen olympiavoittaja 1 500 metrillä. Lisäksi Coe oli järjestelykomitean puheenjohtaja vuoden 2012 Lontoon olympialaisissa. Tuolloin hän vaikutti etenkin siihen, että kisat saatiin kaupunkiin.
– (Coen edustama) yleisurheilu on kuitenkin ollut merkittävässä asemassa olympiaperheessä. Kisojen suuret tapahtumat ja spektaakkelit on usein järjestetty yleisurheilunäyttämöillä. Olisi voinut ajatella, että nykyinen kansainvälinen poliittinen tilanne olisi suosinut britin valintaa, mutta toisin kävi, Itkonen arvioi.
Sari Essayahia haastatteli Norjan yleisradioyhtiö NRK:n toimittaja Halvor Ekeland.
Päivitys 20.3.2025 klo 20.14: Juttuun lisätty Sari Essayahin ja Hannu Itkosen kommentit.