Valtaa kolmessa eri päätöksentekoelimessä käyttävien varsinaissuomalaisten poliitikkojen määrä laskee tänä keväänä.
Varsinais-Suomen 17 kansanedustajasta yhdeksän istuu tällä hetkellä sekä kotikuntansa ja hyvinvointialueen valtuustoissa. Huhtikuun vaaleissa paikkaa molemmissa valtuustoissa hakee vain kuusi kansanedustajaa.
Määrä laskee selvemmin, kun mukaan luetaan europarlamentaarikko Li Andersson (vas.), joka ei ole luopunut paikoistaan valtuustoissa. Andersson ei ole mukana kevään vaaleissa.
Kolmoisrooli eduskunnassa, kunnassa ja aluevaltuustossa ei kiinnosta poliitikkoja entiseen tapaan.
Vuoden 2022 aluevaaleissa valtuustoihin valittiin 107 kansanedustajaa. Nyt kolmoisroolia tavoittelee enää 39 kansanedustajaa.
Moni kansanedustaja on myös luopunut paikastaan aluevaltuustossa. Eronpyynnöissä on vedottu etenkin aikatauluhaasteisiin.
Yle kysyi politiikan tutkijalta ja vaaleihin osallistuvalta sekä ne väliin jättävältä kansanedustajalta, onko kaikista luottamustehtävistä mahdollista selviytyä.
Lindén: Ajankäytöllisesti mahdollista
Turkulainen kansanedustaja Aki Lindén (sd.) hakee jatkokaudelle sekä kaupungin- että aluevaltuustoon. Kaikkien tehtävien hoitaminen hyvin on hänen mukaansa mahdollista.
– Näihin kahteen tehtävään menee ehkä viisi prosenttia siitä ajasta, mikä minulla menee eduskuntatyöhön.
Lindén huomauttaa, että selviytyminen riippuu siitä, minkälaista tehtävistä on kyse. Hän itse toimii aluevaltuuston puheenjohtajana.
– Meillä oli viime vuonna kuusi kokousta, joten osallistuminen on ollut helposti järjestettävissä. Varsinais-Suomen kansanedustajia ja jopa ministereitä on näkynyt kokouksissa oikein hyvin. En ole nähnyt tässä ongelmaa.
Lindén tunnustaa, ettei voisi eduskuntatyön ohella toimia esimerkiksi aluehallituksessa, joka kokoustaa keskellä viikkoa kahden viikon välein. Turun valtuustossa Lindén on tyytynyt rivivaltuutetun rooliin.
Poliitikkojen kolmoisroolia on kritisoitu muun muassa siksi, että hyvinvointialueiden rahoituksesta päättävät kansanedustajat, joista moni toimii myös aluevaltuutettuina. Lindén ei näe asetelmassa ongelmaa.
– On erittäin tärkeää, että olen kansanedustajana näkemässä, mitä valtiotason konkreettiset päätökset aluetasolla merkitsevät, ja toisinpäin.
Sirén: Kolmoisrooli voitaisiin kieltää
Kolmannen kauden kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) toimi Turun kaupunginvaltuutettuna vuosina 2008–2021. Edelliset kuntavaalit ja vuoden 2022 aluevaalit hän jätti väliin, eikä asettunut ehdolle tänäkään keväänä.
– Neljä vuotta sitten katsoin, että on parempi keskittyä eduskuntatyöhön ja kansainvälisiin tehtäviini.
Sirén sanoo tukevansa kokoomusta vaalikampanjan taustalla ja auttavansa uusia kasvoja, erityisesti nuoria naisia, mukaan päätöksentekoon.
Hän pitää demokratian kannalta haasteellisena tilannetta, jossa samat henkilöt vastaavat päätöksistä eri tasoilla. Ratkaisu voisi Sirénin mukaan olla kolmoisroolin kieltäminen.
– Esimerkiksi rajattaisiin niin, että sama ehdokas voi olla kahdella päätöksenteon tasolla. Ratkaisun pitää olla laaja-alaisesti eri puolueiden kanssa sovittu toimintatapa.
Sirén katsoo, että mikäli asiasta ei synny yhteisymmärrystä puolueiden välillä, asia tulee ratkaista lainsäädännöllä.
– Olen luottavainen, että asiaa tullaan lähiaikoina tarkastelemaan.
Yle kysyi eduskuntapuolueiden kantoja kolmoisroolin kieltämiseen viime kesänä. Monessa puolueessa asiasta oltiin valmiita sopimaan.
Valtaosa ehdokkaista kiellon kannalla
Valtaosa koko maan aluevaaliehdokkaista on kolmoisroolin kieltämisen kannalla. Ylen vaalikoneessa kiellosta on jokseenkin tai täysin samaa mieltä 71 prosenttia ehdokkaista.
Turun yliopiston politiikan tutkijan Markku Jokisipilän mielestä kieltäminen olisi radikaalia Suomen poliittisessa kulttuurissa.
– Meillä ei ole haluttu lähteä rajoittamaan ehdolle asettumista kuin joidenkin ammattiryhmien, kuten sotilaiden, kohdalla. Se vaatisi ihan uudenlaisen keskustelun.
Tutkijan mielestä roolit ovat silti usein ristiriidassa keskenään.
– Aluevaltuutettuna takaraivossa hakkaa se, että hyvinvointialueen sisäisessä raha-allokaatiossa oma kunta saisi pärjätä mieluummin paremmin kuin huonommin.
Jokisipilä uskoo, että kansanedustajien jääminen pois esimerkiksi aluevaaleista heikentäisi äänestysintoa.
– Tunnetut ehdokkaat houkuttelevat ehkä paremmin äänestäjiä uurnille kuin vähemmän tunnetut.
Näin Varsinais-Suomen istuvat kansanedustajat ovat ehdolla vaaleissa 2025.
