Ilkka Herola jyrähtää mäkihypyn pukuhuijauksesta: ”Aasinhattu isosti päähän”

Yhdistetyn urheilija Ilkka Herola ei halua spekuloida sillä, nouseeko hän vielä jälkijättöisesti MM-mitaleille. Hän penää Kansainväliseltä hiihtoliitolta aitoa vakavuutta.

Ilkka Herola katsoo kameraan.
Ilkka Herolan loppukausi oli vakuuttava. MM-kisoissa hän oli viides. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
  • Joel Sippola
  • Riku Salminen

Norjalaisten urheilijoiden pukuhuijaus Trondheimin MM-kisoissa on ravistellut mäkihyppyä loppukaudella. Useat maan huippuhyppääjät ovat olleet loppukauden kisoista sivussa kilpailukiellon takia.

Hyppypukukohu ei ole mäkihypyssä ja yhdistetyssä mikään uusi asia, sillä aihe on puhuttanut vuosikausia. Kolme viikkoa sitten pidetyissä MM-kisoissa laittomista hyppypuvuista kehkeytyi kuitenkin täysi skandaali.

Marius Lindvik ja Johann Andre Forfang olivat maailmanmestaruuskisojen suurmäen kisassa toinen ja viides, mutta heidät molemmat hylättiin hyppypukujen takia.

Näin hopealle nousi Itävallan Jan Hörl ja viimeiselle mitalisijalle Japanin Ryoyu Kobayashi.

Miesten suurmäen kisa pidettiin kisojen toiseksi viimeisenä päivänä lauantaina. Aiemmin samana päivänä Suomen Ilkka Herola taisteli yhdistetyn henkilökohtaisessa kisassa viidenneksi.

Norjan Jarl Magnus Riiber voitti kisan ylivoimaisesti minuutin ja kymmenen sekunnin marginaalilla. Herola puolestaan kamppaili loppuun asti kahdesta viimeisestä mitalisijasta Norjan Jörgen Graabakin ja Jens Lurås Oftebron sekä Saksan Vinzenz Geigerin kanssa.

Jörgen Grååbak Trondheimin MM-kisoissa.
Jörgen Graabak oli MM-kisojen jälkimmäisessä yhdistetyn henkilökohtaisessa kisassa toinen. Kuva: IMAGO/Eibner/ All Over Press

Suomalainen taipui tässä nahistelussa viimeiseksi Graabakin ja Geigerin viedessä mitalisijat. Oftebro oli neljäs.

Norjan miesten mäkihuijauksen tiimoilta on aiheellisesti spekuloitu, oliko myös Norjan yhdistetyn miehillä sääntöjenvastaiset hyppypuvut lauantain kisassa. Mikäli tällaista näyttöä löytyisi jälkijättöisesti ja tulokset menisivät kärjen osalta uusiksi, Herola voisi nousta mitaleille.

Se vaatisi kahden norjalaisurheilijan hylkäämistä.

Myös yhdistetyn joukkuekisan tilanne on mietityttänyt.

Joukkuekisassa Suomi oli niukasti neljäs Norjan jälkeen. Suomi pääsi mitalikamppailun mukaan, kun kokenut Graabak hylättiin sääntöjenvastaisten siteiden takia. Vuonomaa pääsi kuitenkin hiihto-osuudelle, jolla se otti lopulta Suomen kiinni ja vei viimeisen mitalisijan.

Ilkka Herola Trondheimin MM-kisoissa.
Ilkka Herola oli MM-kisojen yhdistetyn kisassa viides, mutta voiko hän nousta vielä mitaleille? Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Ikävin vaihtoehto

Yle Urheilun Riku Salminen kysyi lauantaina Urheilustudiossa vierailleelta Herolalta, löytyykö häneltä luottoa siihen, että tulokset voisivat mennä vielä uusiksi.

Herolan mukaan hän ei ole uhrannut ajatuksia asian pohtimiselle.

– Enemmän minua kiinnostaa, kuinka asia käsitellään lajiyhteisössä. Miten FIS hoitaa homman, kun tällaisia asioita nousee esille? Se, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on tärkeämpää kuin mitä aiemmin on tapahtunut, Herola kertoi.

Suomalaisessa urheilussa on nähty tapauksia, joissa urheilija on saanut mitalinsa jälkijättöisesti. Vuoden 2017 MM-hiihtojen yhteydessä keihäänheittäjä Antti Ruuskaselle järjestettiin mitaliseremonia.

Ruuskanen sijoittui vuoden 2012 Lontoon olympialaisissa kolmanneksi, mutta mitali kirkastui myöhemmin, kun Ukrainan Oleksandr Pjatnytsja kärähti edeltä dopingista. Lahden MM-kisojen järjestävät halusivat muistaa Ruuskasta parantuneella mitalisijalla juhlallisin menoin.

Salminen pohti, josko Herola kokisi saman vuonna 2029, kun Salpausselällä pidetään jälleen maailmanmestaruuskisat.

Herola toivoo, että asiat tutkitaan perusteellisesti, jos jotain on ilmennyt.

– Kun kaikki faktat on kaivettu esille, vasta sitten voidaan palata asiaan. Tärkeintä on, ettei jää mitään epäilyksiä. Ikävin skenaario on, että käynnistyy kymmenen vuotta kestävä spekulaatio, Herola sanoo.

Antti Ruuskanen on sai olympiahopeaa 2017 Lahdessa.
Thomas Bach jakoi Antti Ruuskaselle Lontoon 2012 olympialaisten miesten keihäshopean vuoden 2017 MM-hiihdoissa. Kuva: EPA

”Aasinhattu päähän”

Herola sanoo, ettei FIS voi olla taho, joka tutkii mahdollista vilppiä mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Kansainvälisen hiihtoliiton itsenäinen elin tutkii parhaillaan kahden lajin diskauksia.

– Se tutkinta ei ole muutaman päivän juttu. Vähän katsellaan ja keskustellaan ihmisten kanssa, vaan se vaatii pitkän prosessin. Pitää mennä kevättä aika paljon pitemmälle ennen kuin voidaan pohtia, oliko tutkinta onnistunut ja onko oikeat asiat huomioitu.

29-vuotias suomalaisurheilija toivoo, että pukuasiaan suhtaudutaan ensimmäistä kertaa aidolla vakavuudella. Mielessä käy, jos asia lakaistaan myöhemmin maton alle.

– Aiemmin on pyritty minimoimaan ulospäin näkyvät muutokset ja vahingot. Ulospäin näkyvät vahingot ovat kuitenkin sen verran isoja. Jos näiden jälkeen aletaan näytellä, että kaikki on hyvin ja mitään ei ole löytynyt, saadaan aika isosti vetää aasinhattu päähän. Se näyttäisi ulospäin vielä pahemmalta, Herola lataa.