Viisi MM-mitalia ja 28 maailmancupin palkintokorokesijaa. Siinä suomalaisten olympialajien talviurheilijoiden saldo kaudelta 2024–2025.
Näiden kahden mittarin perusteella Suomen joukkueen lähtöasetelmat olympiatalveen 2025–2026 ovat huomattavasti paremmat kuin neljä vuotta sitten.
Iivo Niskanen oli maailmancupien menestynein suomalaisurheilija kahdella voitollaan ja kahdella kakkossijallaan.
Jasmi Joensuu ja Kerttu Niskanen voittivat maailmancupin parisprintin osakilpailun Cognessa. Tosin kisa käytiin perinteisellä hiihtotavalla, kun taas ensi vuoden olympialaisten parisprintissä etenemistapana on vapaa.
Ilkka Herola juhli uransa ensimmäistä maailmancupin henkilökohtaista osakilpailuvoittoa Oslossa.
Severi Vierelä voitti parikumparelaskun maailmancupin osakilpailun. Laji debytoi olympialaisissa ensi helmikuussa.
Tero Seppälä ja Suvi Minkkinen juhlivat ampumahiihdon parisekaviestin ykkössijaa Oberhofin maailmancupissa. Lisäksi kaksikko oli kolmas Pokljukassa. Laji ei kuulu olympiaohjelmaan.
Kun nyt nähtyjä tuloksia vertaillaan kauteen 2020–2021 eli Pekingin olympialaisia edeltävään sesonkiin, on syytä huomioida kaksi seikkaa.
Neljä vuotta sitten kansainvälistä kilpailukautta sekoitti koronapandemia, minkä vuoksi kaikki parhaat olivat paikalla vain harvoissa kilpailutapahtumissa. Toiseksi, toisin kuin tänä talvena, venäläisurheilijat olivat mukana kisoissa.
Kahdeksan vuotta sitten, Pyeongchangin talviolympialaisia edeltävänä kautena, suomalaisurheilijat saavuttivat hieman parempaa menestystä kuin nyt.
Vuoden 2018 Pyeongchangin kisoissa Suomen joukkueen saldo oli kuusi mitalia. Neljä vuotta myöhemmin Pekingissä meni vielä paremmin, kun mitaleita kertyi peräti kahdeksan.
Pekingissä mitalit tulivat maastohiihdosta ja jääkiekosta. Samat lajit olivat asialla myös Pyeongchangissa. Sen lisäksi Enni Rukajärvi saavutti hopeaa lumilautailussa.
Kyseiset kolme lajia ovat vastanneet Suomen kaikista talviolympiamitaleista vuodesta 2010. Tänä ajanjaksona mitaleita on kertynyt kaikkiaan 24, joista maastohiihto on tuonut 15, jääkiekko kuusi ja lumilautailu kolme.
Tämän talven perusteella trendiin saattaa tulla muutos, kun Milano ja Cortina d'Ampezzo järjestävät viiden renkaan talvikisat ensi vuoden helmikuussa.
Iivo Niskanen on saavuttanut kaksi henkilökohtaista olympiavoittoa ja yhden -pronssin. Parisprintissä hän on voittanut olympiakultaa ja -hopeaa.
Krista Pärmäkosken (oik.) palkintokaapista löytyy viisi olympiamitalia, joista kaksi on hopeisia ja kolme pronssisia. Kerttu Niskasella (vas.) olympiamitaleita on neljä, joista kolme on hopeaa ja yksi pronssia.
Lumilautailija Enni Rukajärvi saavutti slopestylen olympiahopeaa 2014 ja -pronssia 2018.
Leijonat juhli olympiakultaa 2022. Pelaajien kaulaan ripustettiin pronssia 2010 ja 2014.
Naisleijonat juhli olympiapronssia 2010, 2018 ja 2022.
Tyrkyllä uusi menestyslaji
– Aivan sairaan siisti tilanne.
Yle Urheilun freeskiasiantuntijalla Juho Kilkillä on aihetta tyytyväisyyteen – kolmesta syystä.
Päällimmäisenä ovat viime viikonloppuna Sveitsissä päättyneet freestylen MM-kisat. Niissä Suomen saldo oli kaksi freeskin big air -mitalia, joista vastasivat Elias Syrjä ja Anni Kärävä.
Elias Syrjä (vas.) tuuletti MM-hopeaa.
Anni Kärävä (oik.) hymyili MM-pronssimitalistina.
– On toki muistettava, että MM-kisoista puuttui loukkaantumisten vuoksi kolme kovaa naista (Kiinan Eileen Gu, Ranskan Tess Ledeux ja Viron Kelly Sildaru). Lisäksi Mathilde Gremaud (Sveitsi) epäonnistui poikkeuksellisesti big airissa. Annilla oli erityisen hyvä paikka iskeä, ja hyvänä kilpailijana hän käytti saumansa, Kilkki sanoo.
Freeski kuuluu freestylehiihdon lajiperheeseen. Siihen kuuluu myös kumparelasku, jossa suomalaiset kahmivat olympiamitaleja vuosituhannen vaihteessa ja alussa.
Freeski on ollut osa olympiaperhettä vasta vuodesta 2014. Lajissa kilpaillaan big airissa, slopestylessa ja halfpipessa.
Toinen Kilkkiä lämmittävä asia on maailmancupmenestys. Tällä kaudella Kärävä ylsi big airin maailmancupissa kolmesti palkintokorokkeelle. Myös Syrjä sijoittui kolmesti viiden joukkoon ennen MM-hopeaansa. Kaksikon lisäksi Kuura Koivisto sijoittui kerran kuuden parhaan joukkoon big airissa.
Tulosta tuli myös slopestylessa, jossa Kärävä laski kolmesti kuuden parhaan joukkoon.
– Kun kolmantena tekijänä lasketaan mukaan Jon Sallisen mahdollinen paluu huipulle, Suomella on ensi kertaa potentiaalinen menestyjä jokaisessa freeskin lajissa, Kilkki sanoo.
Sallinen loukkaantui vakavasti Yhdysvalloissa maaliskuussa 2024 eikä ole kilpaillut tällä kaudella. Ennen loukkaantumistaan hän ehti voittaa maailmancupissa reilun vuoden sisään yhden osakilpailun ja nousta podiumille kahdesti.
– En sanoisi, että olisi pettymys, jos olympialaisista ei tule mitalia. Freeski on kuitenkin kilpailumuotona älyttömän herkkä, ja tuomarointi on todella subjektiivista.
Jäätanssi potentiaalinen
Edellä mainitun sitaatin voi liittää myös taitoluisteluun, joka on palannut Suomen joukkueen potentiaaliseksi mitalilajiksi.
Jäätanssijat Juulia Turkkila ja Matthias Versluis jäivät helmikuussa ennätyspisteillään niukasti ulos EM-mitaleilta, mutta viime viikon MM-kisoissa parin menestyshaaveet kariutuivat Versluisin kaatumiseen rytmitanssissa. Pari nousi kuitenkin onnistuneen vapaatanssinsa ansiosta sijalta 20 sijalle 11.
Turkkilan ja Versluisin ennätyspisteet ovat 205,69. MM-kisoissa mitali irtosi pistein 207,11.
– MM-kisoissa ei nähty täysin puhtaita suorituksia. Sen takia esimerkiksi pronssipisteet jäivät odotettua alhaisemmiksi. Olympialaisissa mitaliin vaaditaan yli 210 pisteen tasoa, Yle Urheilun selostajana ja lajiasiantuntijana toimiva Sara Honkavaara sanoo.
Honkavaaran mukaan Suomen ykkösparin suurin kehityskohde ovat tekniset elementit. Näistä hän mainitsee eritoten askelsarjat, jotka tuovat eniten pisteitä.
Honkavaara huomauttaa, että suomalaisten menestysmahdollisuuksia arvioitaessa on huomioitava kanssakilpailijoiden edustusoikeudet. MM-kisoissa urheilijat voivat edustaa maata, jossa he harjoittelevat ja asuvat. Olympialaisissa urheilijoiden on oltava edustamansa maan kansalaisia.
– Ranska on muun muassa väläytellyt paria Laurence Fournier Beaudry–Guillaume Cizeron, Honkavaara sanoo.
Cizeron ja Beaudry voivat osallistua olympialaisiin, mikäli kanadalaissyntyisen Beaudry saa Ranskan kansalaisuuden.
– Lisäksi on huomioitava, että Venäjä saa parin olympialaisiin. Venäjän taso on niin kova, että sieltä tulee automaattisesti pari kärkikahinoihin, Honkavaara sanoo.
– Jos olympialaisissa mennään samalla porukalla kuin nyt MM-kisoissa, Turkkila–Versluis on tällä hetkellä tasoltaan sijoilla 5–10. Jos heidän kehityksensä jatkuu samanlaisena kuin viime vuodet, he ovat olympialaisissa todella hyvissä asemissa, Honkavaara sanoo.
Edellisen kerran suomalaispari on ollut kiinni jäätanssin olympiamitalin syrjässä 1990-luvulla. Vuonna 1992 Susanna Rahkamo ja Petri Kokko sijoittuivat Albertvillen kisoissa kuudensiksi ja kaksi vuotta myöhemmin Lillehammerissa neljänsiksi.