Fatima kerää lattialta talteen jokaisen irronneen hiuksen, oman ja tyttärensä.
Hän laittaa ne talteen ja lähtee silloin tällöin vaaralliselle retkelle, kaupittelemaan hiuksiaan. Pudonneista saa paremman hinnan kuin leikatuista.
Fatima on 38-vuotias sotaleski Kabulissa. Hänellä on harvinaisesti työpaikka kodin ulkopuolella, tilitoimistossa. Fatima saa palkkaa vajaat sata euroa kuukaudessa.
Siihen tulot hiusten myynnistä tuovat lisää kolme dollaria. Fatima kertoo uutistoimisto Reutersille, että myyjät ja ostajat tietävät, mille ovelle koputtaa hiuskaupoilla. Fatiman nimi on muutettu turvallisuussyistä.
Taliban kielsi viime vuonna ”kaikkien kehon osien myynnin”. Tämä koskee myös hiuksia. Hallinto poltti tammikuussa tonnin hiuksia antaakseen määräykselle painoarvoa.
Kauneudenhoitoa salasalongeissa
Rikkaimmilla afganistanilaisilla on kuitenkin edelleen varaa kauneudenhoitoon.
Salongit toimivat salaa. Kaikki tulonlähteet on yritettävä hyödyntää. Hiuksia kerätään lattialta, jäteastioista ja viemäreistä. Nyt jo varakkaatkin asiakkaat haluavat usein hiuksensa mukaan.
YK:n kehitysohjelman UNDP:n edustaja Afganistanissa Stephen Rodriques on nähnyt Fatiman haastattelun ja Reutersin uutisen hiuskaupasta. Hän arvioi Ylen etähaastattelussa Kabulista, ettei salainen hiusbisnes ole kovin suurta juuri rangaistusriskin vuoksi.
– Afganistanin tilanne on huonontunut ja määräykset lisääntyneet Taliban-hallinnon kaudella.
Naisyrittäjä ei pääse pankkiin lainaa hakemaan
Taliban nousi valtaan elokuussa 2021. Naisten ja tyttöjen työ- ja opiskelumahdollisuudet on kavennettu olemattomiin. Koulua saa käydä 12-vuotaaksi saakka. Ainoita vaihtoehtoja ovat kotikoulut tai islamia opettavat uskontopohjaiset koulut, madrasat. Naiset eivät voi mennä puistoihin tai urheilukentille. Tyttöjen ulkoliikunta on vähentynyt.
Nykyisessä kuristusotteessa positiivista on jo sekin, että edes UNDP:n kaltainen iso YK-järjestö kykenee ylipäänsä toimimaan Afganistanissa. Valtaosa avustusjärjestöistä on joutunut vetäytymään turvallisuussyistä.
– Lainoitamme pienyrityksiä ja annamme pieniä avustuksia. Kotona istuu koulutettuja lääkäreitä ja juristeja. Heillä on kiinnostusta ja osaamista myös oman yrityksen perustamiseen, YK-diplomaatti kertoo.
Kaikkiaan lainoja on annettu 80 000 yritykselle. Ne työllistävät lähes UNDP:n mukaan lähes miljoona naista.
Stephen Rodriquesin mukaan naisten yritykset ovat heikossa asemassa esimerkiksi siksi, että pankkiin ei pääse ilman miespuolista saattajaa liikkumisrajoitusten vuoksi. Lainaa otetaan perheeltä tai sukulaisilta. Yrityksen kustannukset nousevat.
Hiuskauppaa vaivihkaa moraalipoliisin silmien alla
Afganistanissa on oltava ulkosalla varuillaan koko ajan. Moraalia valvovan hyveiden ministeriön partiot voivat pysäyttää kaduilla sekä naiset että miehet. Naisten asujen on oltava sharia-lain mukaan peittäviä ja miesten parran vähintään ”nyrkin mittaisia^.
Perheen elättämiseen tarvitaan Afganistanissa molempien tulot. Niinpä naisten peruukkeihin ja lisäkkeisiin käytettäviä hiustukkoja kuljettavat mieskuriirit. Hiuksia viedään esimerkiksi Pakistaniin, Kiinaan ja Iraniin.
Verkkomyynti vaatii yhteyttä ja sähköä
Esimerkiksi kosmetikan tai käsitöiden myynti onnistuu verkossa. Määräyksiä koitetaan kiertää perustamalla yritykset miesten nimiin.
– Verkkokauppa kärsii infran ongelmista. Yhteydet takkuilevat kaupungeissakin. Maaseudulla puuttuu monilta alueilta myös toimiva sähköverkko, Stephen Rodriques kuvailee.
85 prosenttia Afganistanin väestöstä elää alle eurolla päivässä.
UNDP:n Stephen Rodriques kiittelee afganistalaisten suunnatonta selviytymiskykyä.
– He eivät ole antaneet periksi huolimatta 40 vuoden sotimisesta ja epävakaudesta.
Lukutaidotonta tyttöä vaanii lapsiavioliitto
Stephen Rodriques on huolissaan Afganistanin tulevaisuudesta.
Naiset kärsivät kotiin suljettuina psyykkisistä ongelmista. Itsemurhayrityksiä on paljon. UNDP:n voimavaroja kuluu perusasioiden, suojan ja ruoan järjestämiseen. Myös äärisää ja maanjäristykset kurittavat Afganistania.
- Nykysukupolvesta monet osaavat lukea ja kirjoittaa. Kouluttamattomille tytöille ainoa vaihtoehto on usein pakkoavioliitto jo lapsena heti ala-asteen jälkeen, 12-13 vuoden iässä.
Stephen Rodriques pohdiskelee, että maailmalla puhutaan tekoälystä. Hänen mukaansa näihin haasteisiin on mahdotonta vastata, jos naiset pudotetaan kehityksen ulkopuolelle.
- Kun naiset eivät pääse töihin, taloudelle koituvat tappiot ovat miljardi dollaria vuodessa. Samansuuruisia lukuja on saatu tutkimuksissa Afrikan ja Aasian maista, joissa naisia on suljettu työmarkkinoilta. Vaikka talouden näkymät olisivat paranemassa, inflaatio hidastumassa ja vakaus lisääntymässä, kasvua ei ole, jos puolet työvoimasta pidetään kotona.
Reuters