Eilen illalla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lykkäsi suurta osaa eri maita koskevista uusista jättitulleista kolmella kuukaudella.
Osakemarkkinat lähtivät kovaan nousuun, pudottuaan sitä ennen rajusti monta päivää.
Maailman talous kävi eilen hyvin vaarallisen kuilun partaalla, eikä tilanne ole suinkaan vielä ohi.
Osakekurssien heilahtelua pelottavampi asia on sijoittajien epäluottamus Yhdysvaltain liittovaltion joukkovelkakirjoihin.
Tullit siirtyivät, mutta eivät kaikki tullit
Presidentti Donald Trump ilmoitti eilen illalla lykkäävänsä aiemmin samana päivänä voimaan tulleita, eri maita koskevia suuria tulleja 90 päivällä.
Monille maille oli tulossa monen kymmenen prosentin tuontitulli, nyt niitä tulleja lykättiin.
Sen sijaan Kiinalle Trump määräsi entistä kovemmat tullit. Trump nosti tullin kaikelle tuonnille Kiinasta jo 125 prosenttiin.
Kauppasota maailman kahden suurimman talouden välillä ei siis ole suinkaan väistynyt, päinvastoin.
Trumpin mukaan syynä tähän olivat Kiinan kovat vastatullit.
Myös jo aiemmin lauantaina voimaan astuneet 10 prosentin ”perustason” tullit, jotka koskivat lähes kaikkea tuontia Yhdysvaltoihin, jäivät voimaan.
Samoin esimerkiksi aiemmin säädetyt autotullit sekä terästä ja alumiinia koskevat tullit jäivät voimaan.
Yhdysvaltain tullitaso on lykkäyksistä huolimatta edelleen valtavan paljon korkeampi kuin vuosikymmeniin ennen Trumpin kauden alkua.
Trump ei myöskään perunut laajempia tulleja, vaan ainoastaan lykkäsi niitä.
Mikä sai Trumpin lykkäämään tulleja?
Markkinamyllerrys oli eilen hirmuista.
Osakekurssit jatkoivat monta päivää jatkunutta laskuaan.
Useat yritykset ja yritysjohtajat varoittivat huonoista näkymistä ja taantuman uhasta.
Joidenkin talouslehtien mukaan esimerkiksi pankkijätti JP Morganin pääjohtaja Jamie Dimonin haastattelu Fox News kanavalla vaikutti Trumpiin.
Osa republikaanisenaattorieista vetosi suoraan presidenttiin Fox Newsin lähetyksissä, joita Trumpin tiedettiin katsovan.
Taloustieteilijät varoittivat, että Yhdysvallat ja maailmantalous olivat ajautumassa vähintäänkin taantumaan. Ja tällä kertaa se johtuisi ainoastaan yhden miehen, siis Trumpin päätöksistä.
Kaikkein merkittävin asia tapahtui kuitenkin Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoilla.
Yhdysvaltain liittovaltion bondit säikäyttivät Trumpin
Todennäköisesti suurin syy Trumpin pään kääntymiseen olivat hätkähdyttävät tapahtumat Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoilla.
Yhdysvaltain liittovaltion bondit eli valtion joukkovelkakirjat ovat tapa, jolla Yhdysvaltain liittovaltio lainaa rahaa markkinoilta.
Käytännössä Yhdysvaltain liittovaltio velkaantuu jatkuvasti lisää, ja bondit ovat keskeinen väline, jolla liittovaltiota rahoitetaan.
Rahamarkkinat toimivat normaalisti siten, että kun osakemarkkinat putoavat rajusti, Yhdysvaltain bondit vahvistuvat. Suursijoittajat etsivät näin pääomilleen turvallista ja vakaata satamaa osaketurbulenssin ajaksi.
Mutta nyt markkinoilla alettiinkin myydä Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja rajusti, vaikka osakekurssit putosivat. Yhdysvaltojen bondien arvo putosi, samalla kun niiden tuottoprosentti eli korko nousi. Yhdysvaltain lainaaman rahan hinta siis nousi.
Markkinat näyttivät menettävän luottamustaan Yhdysvaltoihin - eivät pelkästään amerikkalaisiin yrityksiin. Samaan aikaan esimerkiksi Saksan velkakirjojen tuottoprosentti laski, eli luottamus Saksan velkapapereihin kasvoi.
Monet erilaiset lainat Yhdysvalloissa on sidottu liittovaltion 10 vuoden joukkovelkakirjan korkoon.
Trump ymmärsin hyvin, että raha kallistuisi myös esimerkiksi pankeille.
Odotus oli, että Yhdysvaltain keskuspankin Fedin on pian alettava tukiostoihin, jotta joukkolainojen korot saadaan alas.
Mutta vielä huolestuttavampi oli kysymys siitä, olivatko rahamarkkinat tullipäätösten seurauksena ylipäätään menettämässä luottamuksen Yhdysvaltain talouspolitiikkaan ja maksukykyyn.
Tiedetään myös, että kiinalaiset omistavat yli 700 miljardin dollarin edestä Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja. Markkinoilla oli pelkoa, että joukkovelkakirjoja myikin nyt Kiina tai jotkut muut ulkomaiset valtiot.
Jos Yhdysvaltain joukkolainojen korot olisivat jatkaneet kovaa nousuaan, edelleen vahvasti dollarivetoinen maailmantalous olisi voinut ajautua arvaamattoman vaaralliseen kriisiin.
Monien amerikkalaismedioiden mukaan nimenomaan joukkovelkakirjamarkkinatilanne käänsi lopullisesti Trumpin pään.
Entä nyt?
Osakekurssit vahvistuivat voimakkaasti sen jälkeen, kun Trump oli eilen iltapäivällä Yhdysvaltain aikaa ilmoittanut tullien lykkäyksestä.
Myös Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen koron nousu tasaantui.
Trumpin avustajat kiirehtivät sanomaan, että tämä oli ollut presidentin tarkoitus ja hieno suunnitelma koko ajan. He vakuuttivat, että tarkoitus olikin ennen kaikkea pakottaa muut maat neuvottelemaan.
Epävarmuus maailman taloudessa kuitenkin jatkuu.
Yritysten ja sijoittajien on hyvin vaikea toimia ympäristössä, jossa tullit voivat heittää alle vuorokaudessa kymmeniä prosentteja.
Suurille yrityksille sellainen voi olla vaikeaa, mutta pienyrityksille yhtäkkiset tullimääräykset voivat olla suorastaan kohtalokkaita.
Kauppasota Kiinan kanssa on täysin ratkaisematta ja ns. perustason tullit ovat joka tapauksessa voimassa.