Eduskunnan kyselytunti: Oppositio tenttaa hallitusta uusista leikkauksista

Oppositio haastoi hallitusta paljastamaan tulevien leikkausten sisältöä. Hallitus ei suostunut yksilöimään leikkauskohteita, vaan kertoi että päätöksiä tullaan tekemään vasta puoliväliriihessä.

Vasemmiston puheenjohtaja Minja Koskela tivasi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) perusteita leikkauksille.
  • Toni Joukanen

Opposition kansanedustajat vaativat eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla ennen alue- ja kuntavaaleja tietoja, mihin hallituksen suunnittelemat sote-säästöt ja tulevat leikkaukset kohdentuvat hallituksen puoliväliriihessä.

Hallitus vastasi sote-välikysymykseen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) johdolla viime viikolla. Välikysymyskeskustelussa oppositio syytti hallitusta lisäsäästöjen pimittämisestä, kun hallitus julkaisi terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvän leikkauslistan. Listalla oli 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon säästöjä, joita ei eritelty tarkemmin.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 92–76, kun äänestys koski opposition yhteistä välikysymystä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen tehtävistä leikkauksista.

Nyt ministeri Juuso oli lomalla kyselytunnin aikaan.

Hallitus kiisti leikkauslistoja olevan olemassa eikä yksilöinyt leikkaustarpeita, vaan sanoi että mahdollisia päätöksiä tehdään puoliväliriihessä. Oppositio ei tyytynyt vastauksiin.

Oppositio ryöpytti hallitusta tulevien leikkausten sisällöstä

Ensimmäisen kysymyksen esitti suurin oppositiopuolue. SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma kysyi hallituksen puoliväliriiheen liittyvistä leikkauksista pääministeri Petteri Orpolta (kok.).

– Summat ovat valtavia ja sisällöt mysteeri. On oikein, että suomalaiset tietävät, mistä hallitus aikoo nämä mittavat leikkaukset tehdä. Pääministeri Orpo, voitteko kertoa suomalaisille nyt viimeisellä kyselytunnilla ennen hallituksenne kehysriiheä, mistä näitä lisäsäästöjä haetaan?

Orpo vastasi että hallitus pystyisi pysymään kehyksen sisällä ja suuria muutoksia ei tulisi tapahtumaan.

– Me ollaan tehty yhdeksän miljardin sopeutus. Suoria säästöjä lähes kuusi miljardia, mistä pidetään kiinni. Mielestäni mihinkään uusiin valtaviin leikkauksiin ei olla tässä menossa, vaan ennen kaikkea mennään kasvuriiheen hakemaan toimia, joilla me saadaan Suomeen työllisyyttä ja talouden kasvua, Orpo vastasi.

Heinäluoma ei tyytynyt vastaukseen, vaan tivasi edelleen miksi hallitus piilottelee leikkauspäätöksiä.

– Ihmettelen, että kun hallitus on aikaisemmin ylpeillyt leikkauslistoillaan oikein saksien kanssa, niin nyt te piilottelette näitä leikkauspäätöksiä. Pääministeri Orpo, aiotteko kohdistaa näitä uusia leikkauksia perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen vai kenties varhaiskasvatukseen, Heinäluoma kysyi.

Orpo vastasi, että valtavia paineita suurille lisäsäästöille ei tässä tilanteessa ole, ja että ei ole vielä mitään päätöksiä, vaan ne tehdään kehysriihessä kahden viikon päästä.

Koskela tivasi Orpolta perusteita leikkauksille

Vasemmiston puheenjohtaja Minja Koskela ryöpytti hallitusta myös tuoreella Sosten kyselyn tuloksilla.

– Ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset Riikka Purran suulla lupasivat, että pienituloisilta leikkaaminen ei käy. Pääministeri Orpo on sanonut tämän hallituskauden aikana, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Nyt me saamme lukea lehdistä, että nämä leikkaukset, joita te olette tehneet, ovat ajaneet ihmisiä kadulle, itsetuhoajatuksiin ja näkemään nälkää.

Koskela kysyi Orpolta, miten hän perustelee uusia leikkauksia ihmisille, jotka seisovat leipäjonoissa.

Orpo vastasi, että velkaantumiseen on vastattava ja samaan aikaan on valtavia tarpeita lisätä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä menoja.

– Viime kädessä vain se, että me saadaan tähän maahan talouden kasvua ja julkinen talous on terve, niin me pystymme tulevina vuosina ja vuosikymmeninä pitämään huolta näistä ihmisistä, myös heikoimmistakin. Ei ole muuta tietä, tämä muutos on ollut tehtävä, Orpo sanoi.

Äskettäin uutisoitiin, että hallitus laittaa miljardeja maavoimien kehittämiseen. Rahoitus kaatuu tuleville hallituksille ja uuden velan ottamisen välttämiseksi Orpo toivoi talouden kasvua.

Kaisa Juuso ei ollut paikalla vastaamassa kysymyksiin

SDP:n Tytti Tuppurainen huomautti, että hallituksen hiljaiset viikot leikkauksista ovat kestäneet jo toista kuukautta. Hän olisi halunnut osoittaa kysymyksensä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.), mutta korosti tämän olevan lomalla kyselytunnin aikaan.

Orpo kertoi, että ministeri Juuso oli pyytänyt loman tälle ajankohdalle jo maaliskuussa.

– Yleisohje on se, että kyselytunteja aina priorisoidaan, mutta hän on pyytänyt tämän jo aikanaan vapaaksi ja kunnioitin sitä toivetta, Orpo sanoi.

Hallitus kysyi hallitukselta myös leikkausten kohdentumisesta koulutukseen sekä lastensuojeluun.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp.)vastasi Tuppuraisen kysymykseen, aikooko hallitus leikata kunnilta ja koulutuksesta.

– Meillä on 75 miljoonan sopeutuspaine opetus- ja kulttuuriministeriöön, ja siihen kysymykseen olen teillekin toistuvasti vastannut, että nyt me mennään puoliväliriiheen. Vastaus tähän kysymykseen annetaan sitten niihin aikoihin, Adlercreutz sanoi.

Kelan pääjohtajan nimittäminen siirrettiin vaalien yli

Tällä viikolla politiikassa on puhuttanut myös Kelan uuden pääjohtajan valinta. Kansanedustajista koostuvan Kelan valtuuston oli määrä valita uusi pääjohtaja tiistaina, mutta valintaa lykättiin kokoomuksen toivomuksesta alue- ja kuntavaalien yli huhtikuun lopulle. Asiasta jouduttiin äänestämään ja äänet jakautuivat hallitus-oppositio -rajojen mukaisesti.

Valtuuston oppositiojäsenet olivat valmiita valitsemaan tehtävään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtajan Heli Backmanin, jota Kelan hallitus esitti maaliskuussa virkaan äänin 8–1.

Oppositio uskoo, että kokoomus on perussuomalaisten tuella nostamassa Kelan johtoon työministeri Arto Satosen (kok.). Opposition mielestä Satosen poliittinen virkanimitys halutaan pimittää alue- ja kuntavaalien yli tahallaan viivyttelemällä.

Hallituspuolueilla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla, on Kelan valtuustossa enemmistö. Puolueet voisivatkin yhteistuumin puskea Satosen laitoksen johtoon niin halutessaan.

Käännytyslain jatko ja kansainväliset tullit

Lisäksi eduskunta on alkanut käsittelemään kiistellyn käännytyslain jatkoa. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) esitteli asian lähetekeskustelussa tiistaina. Hallitus esittää, että lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2026 loppuun asti. Lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia.

Käännytyslaki on herättänyt myös kritiikkiä. Oikeuskansleri pitää hallituksen perusteluita lain voimassaolon jatkamiseksi riittämättöminä.

Eduskunnassa ilmatilaa on vienyt myös kansainväliset osakemarkkinat sekaisin saaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipäätökset, joissa on ollut useita käänteitä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi keskiviikkona eduskunnalle pääministerin ilmoituksen hallituksen toimista ”muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa”.

Oppositio kritisoi, että hallituksen linja ei ole yhtenäinen, ja arvosteli Elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) tekemää ehdotusta, että Suomi kävisi kahdenkeskistä kauppapolitiikkaa Yhdysvaltojen kanssa Euroopan unionin ohitse.

Kyselytunti alkoi kello 16. Puhetta johti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Yle lähetti kyselytunnin suorana Areenassa ja televisiossa Yle TV1:ssä.

Kyselytunnin juonsi Ylen politiikan toimittaja Terhi Toivonen. Voit katsoa koko kyselytunnin allaolevasta linkistä.