Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiristi huhtikuun alussa rajusti maansa tullipolitiikkaa ja määräsi erisuuruiset tuontitullit lähes kaikille maailman maille.
Tästä käynnistyi maailmankauppaa heiluttanut tapahtumasarja. Osa maista halusi neuvotella Trumpin kanssa, jotta ne sopisivat uudenlaiset ehdot keskinäiselle kaupalleen. Osa ei hyväksynyt Trumpin linjaa vaan alkoi valmistella omien tulliensa korottamista vastavetona Yhdysvalloille.
Tiukimmin Trumpia vastaan asettui Kiina, jolle Trump on tällä hetkellä asettanut 145 prosentin tullit. Kiina on vastannut määräämällä Yhdysvaltain tuotteille 125 prosentin tullimaksun.
Britannian yleisradio BBC on tehnyt viisikohtaisen listan siitä, mihin Trump tulleilla pyrkii ja kuinka hyvin hän on onnistunut tavoitteissaan tähän mennessä.
1. Parempia kauppasopimuksia
Arvio: Suunnitelma voi toimia, mutta toteutuminen on epävarmaa.
Trumpin mielestä muut maat ovat keränneet Yhdysvalloilta omaisuuksia epäreilujen kauppasopimusten takia.
Todisteena Trump nostaa esiin maiden välisen kaupan epätasapainon. Yhdysvallat useimmiten ostaa muilta mailta enemmän tavaraa kuin muut maat ostavat Yhdysvalloilta. Kauppatase on siis Yhdysvalloille negatiivinen.
Esimerkiksi EU:n arvonlisäverotus tai tiukat ympäristö- ja elintarvikesäädökset sortavat Trumpin mielestä Yhdysvaltoja.
Koska Yhdysvallat nyt haittaa tuontia tulleillaan, monet maat ovat esittäneet neuvotteluja. Tämä on se, mitä Trump haluaa – että maat helpottaisivat Yhdysvaltain-kaupan ehtoja.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on kertonut, että jo noin 75 maata on ehdottanut neuvotteluja.
BBC:n mukaan on mahdollista, että jotkin maat antavat yhdysvaltalaisille yrityksille helpotuksia. Toistaiseksi neuvotteluista on tullut hyvin niukasti tietoja, eikä yhtään sopimusta ole tehty.
2. Yhdysvaltain teollisuuden pönkittäminen
Arvio: Toteutuminen on epävarmaa.
Trump toivoo, että tullien avulla teollisuusyritykset alkaisivat siirtää tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Tuontitullit nostavat tuontitavaran hintaa, jolloin kotimainen teollisuus saa kilpailuetua.
Tehtaiden perustaminen Yhdysvaltoihin vaatii muutakin kuin kilpailuedun, BBC huomauttaa. Teollisuudelle olennaista on ennustettavuus. Yritysten on kohtalaisella varmuudella voitava tietää, mitkä ovat tuotannon reunaehdot pitkällä aikavälillä, sillä jo tuotantolaitosten perustaminen vie vuosia.
Trumpin tähänastinen tullipolitiikka on ollut erittäin häilyväistä. Valtavia tulleja on määrätty, vedetty pois hetken päästä tai lykätty. Ennustettavuudesta ei ole ollut tietoakaan.
Oma lukunsa ovat talouden muut tekijät. Yhdysvalloille on ollut edullista, että se tuottaa itse korkean jalostusasteen tuotteita ja ostaa halvempia tuotteita muualta. Monien halpatuotteiden tekeminen Yhdysvaltain palkkatasolla nostaisi niiden hintoja.
3. Niskalenkki Kiinasta
Arvio: Onnistuminen on epävarmaa.
Trumpin hallinnolle Kiina on pahin vastustaja, koska Kiinan kanssa käytävä kauppa on dollarimääräisesti eniten epätasapainossa.
Kun Trump on nyt lykännyt muiden maiden kovimpien tullien voimaantuloa 90 päivällä, Kiinalle hän lastasi entistä kovemman taakan. BBC:n mukaan Trump pyrkii voittamaan tahtojen taistelun Kiinan kanssa.
Yhdysvallat on maailman suurin talousmahti, joten sillä on mahdollisuus saada Kiina taipumaan.
Kiinalla on kuitenkin valttikortteja. Kiina on Yhdysvaltain suurimpia lainoittajia: se omistaa Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoja 800 miljardin dollarin arvosta.
Jatkuva velkaantuminen ja joukkovelkakirjoihin liittyvät uhat voivat olla Yhdysvalloille suuri riski. Tämä nähtiin keskiviikkona, kun joukkovelkakirjojen korot alkoivat nousta. Jokin taho alkoi myydä niitä, mikä säikäytti sijoittajat.
Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Kauppasodan aloittaminen sen kanssa on Yhdysvalloille valtava riski, varsinkin kun Yhdysvallat on jo suututtanut monet kumppaninsa, BBC muistuttaa.
4. Valtion tulojen lisääminen
Arvio: Kokonaisuus huomioiden ei toteudu.
Tuontitullien tarkoitus on ennen muuta tuoda lisää tuloja valtiolle. Trump muistuttaa usein, että 1800-luvulla tuontitullit olivat Yhdysvaltain tärkein tulonlähde ja maa oli vauras.
Puolueeton yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Tax Foundation on laskenut, että kymmenen prosentin tuontitulleilla Yhdysvallat keräisi kymmenessä vuodessa 2,2 biljoonan dollarin tulot.
Samaan aikaan on muistettava, että republikaanijohtoinen Yhdysvaltain kongressi on hyväksynyt budjetin, johon sisältyvät veronalennukset vähentävät valtion tuloja viidellä biljoonalla dollarilla kymmenessä vuodessa, BBC kertoo.
5. Hintojen laskeminen Yhdysvalloissa
Arvio: Ei ole toteutumassa.
Trumpin tärkeimpiin vaalilupauksiin kuului inflaation hillitseminen ja kuluttajahintojen laskeminen.
Viime viikolla esimerkiksi öljyn maailmanmarkkinahinta laski, mutta BBC:n arvion mukaan se johtui lähinnä markkinoiden säikähdyksestä. Markkinat pelkäävät Trumpin käynnistämän tariffirallin vievän maailmantalouden taantumaan.
Tuontitullien voimakas lisääminen nostaa varmuudella tuontituotteiden hintoja. Tullit maksaa yhdysvaltalainen maahantuoja, joka siirtää ne kokonaan tai osittain kuluttajahintoihin.
Tax Foundation arvioi viime vuonna, että kymmenen prosentin tuontitullit nostaisivat keskimääräisen yhdysvaltalaisperheen kuluja 1 253 dollaria vuodessa. Pahimmin kärsivät vähävaraiset perheet.
Trumpin politiikan keskiössä on myös miljoonien paperittomien maahanmuuttajien karkottaminen. He ovat olleet merkittävä osa maan työvoimaa. Heidän lähtönsä pahentaa maan työvoimapulaa ja nostaa hintoja, sillä paperittomia on käytetty monella alalla halpatyövoimana.
