Monroen pikkukaupungissa Michiganissa Matt Bunkelman ja hänen avopuolisonsa Mary Spas purkittavat syksyn satoa säilykkeiksi rahattoman ja rauhattoman talven varalle.
Molemmat lomautettiin keväällä koronapandemian takia, ja nyt he ovat jäämässä myös ilman työttömyyskorvausta.
Bunkelman arvelee, että hänen rahansa loppuvat tammikuussa.
– Joinakin päivinä tämä tuntuu vielä musertavammalta kuin toisina. Yritämme kuitenkin pysyä toiveikkaina ja keskitymme siihen, mitä meillä on, Bunkelman sanoo.
Pankki on antanut asuntolainaan lyhennysvapaata, mutta se ei riitä. Jos uutta työpaikkaa ei löydy alkuvuoteen mennessä, pariskunta ei enää selviydy lainastaan.
Silloin koti päätyy pankin omistukseen.
Vaikka koti menisi alta, jotain voisi jäädä käteen. Bunkelman ja Spas ovat remontoineet taloaan niin paljon, että nyt sen myyntihinta olisi joka tapauksessa korkeampi kuin mitä he aikoinaan siitä maksoivat.
Bunkelmanin viininpunainen käyntikortti sisältää kätevän taulukon, josta voi tarkistaa maailman kuuluisimpien vuosikertaviinien laadun.
Viinikaupan myyjänä hänellä oli tapana jakaa käyntikorttia asiakkailleen Finewine Source -kaupassa Livonian kaupungissa Michiganissa.
Sinne on melkein tunnin ajomatka kotoa Monroesta. Nyt ei tarvitse enää ajaa.
Bunkelmanin työt loppuivat heti, kun koronaepidemia iski. Pientä erikoisviinien kauppaa pyörittää enää sen omistaja. Viiniä kyllä myydään yhä, mutta vain kaupan ovelta.
Bunkelman alkoi saada noin 1 300 euron työttömyyskorvausta. Sitä voi kuitenkin saada vain kuusi kuukautta, ja takaraja tuli täyteen tällä viikolla.
Muutaman kuukauden ajan Bunkelman sai myös liittovaltion ylimääräistä työttömyyskorvausta.
Sen määrä oli 2 000 euroa kuukaudessa. Liittovaltion tuki loppui kuitenkin heinäkuussa, koska kongressi ei päässyt sopuun avun jatkamisesta.
Nyt Bunkelmanin ansiot ovat mitättömät. Luottamustoimestaan Monroen piirikunnan koululautakunnassa hän kuittaa 25 euron kokouspalkkion jokaisesta palaverista. Niitä on muutaman kerran kuukaudessa.
Kyse on taloudesta, hölmö. It’s economy, stupid.
Entisen presidentin Bill Clintonin vaalistrategin tokaisu vuodelta 1992 on jäänyt elämään, koska vaalista toiseen äänestäjät pitävät tärkeimpänä yksittäisenä asiana omaa taloudellista tilannettaan.
Nyt jopa kuluttajan kukkaron paksuutta tulkitaan poliittisten silmälasien läpi.
Useimpien republikaanien mielestä taloudessa pyyhkii koronasta huolimatta suhteellisen hyvin, ja ansio siitä kuuluu presidentti Donald Trumpille.
Useimmat demokraatit ovat sen sijaan sitä mieltä, että Yhdysvaltain taloudellinen tila on huono. Syyllinen tähän on ainakin osittain presidentti.
Michiganin osavaltion talouskehitys on joka tapauksessa ollut synkempää kuin Yhdysvalloissa keskimäärin.
Työttömyysluvut eivät mairittele presidentti Trumpia. Pahimmillaan huhtikuussa lähes neljännes Michiganin työvoimasta oli työttömänä tai lomautettuna, mutta elokuussa Michiganin työttömyysaste laski 8,7 prosenttiin.
Se on hiukan enemmän kuin Yhdysvalloissa keskimäärin. Se on myös yli kaksinkertainen luku verrattuna viime vuoden elokuuhun Michiganissa.
Työttömyysluvuilla on väliä, koska Michigan on yksi marraskuun presidentinvaalien ratkaisijoista. Se on niin sanottu vaa'ankieliosavaltio, joissa kahden presidenttiehdokkaan puntit ovat melko tasan.
Niukkaakin niukempi vaalivoitto riittää siihen, että enemmän ääniä saanut saa taakseen Michiganin kaikki valitsijamiehet. Lopulta kumpikin ehdokas laskee kaikista osavaltioista saamansa valitsijamiehet yhteen. Voittaja on se, jolle kertyy enemmän valitsijamiehiä.
Monroessa talous on elpynyt kevään koronakriisistä vielä hitaammin kuin Michiganin osavaltio keskimäärin.
Suurkaupunki Detroitin eteläpuolella sijaitseva Monroe kärsi takavuosina muuttotappiosta, kun autonvalmistajien hyväpalkkaiset työpaikat vähentyivät.
Tilalle tuli palvelualan töitä, joista maksetaan vähemmän. Ja nyt koronaepidemia on kurittanut nimenomaan palveluita.
Matt Bunkelmanin puoliso Mary Spas työskenteli optikkoliikkeessä Michiganin yliopiston kampuksella Ann Arborin kaupungissa. Kun yliopisto siirtyi etäopetukseen, asiakkaat kaikkosivat.
Kesällä liike suljettiin ja Mary lomautettiin. Käytännössä se tarkoitti työttömyyttä.
Molemmilla oli yhtäkkiä loputtomasti aikaa maalata lattioita ja istuttaa kukkia.
– Meistä on tullut hyviä puutarhanhoitajia ja backgammonin pelaajia, Bunkelman toteaa ironisesti.
Kannabis näyttää olevan ainoa kasvuala
Molemmat ovat myös kuumeisesti etsineet uutta työpaikkaa. Mary Spas, 32, on päässyt moneen haastatteluun, mutta vielä ei ole tärpännyt.
Bunkelman, 52, sanoo, että hänen mahdollisuutensa työmarkkinoilla ovat huonommat. Ikäsyrjintä ei ole tavatonta Yhdysvalloissakaan.
Bunkelmania kiinnostaisi erityisesti työ marihuanabisneksessä. Viime vuoden lopussa Michiganin osavaltio alkoi myöntää lupia kannabiksen myyntiin.
– Se näyttää olevan ainoa kasvuala sen lisäksi, että Amazon-verkkokauppa palkkaa lisää kuljettajia, Bunkelman sanoo.
Yhdysvalloissa työttömyys on kova isku myös siksi, että työpaikan mukana menee usein sairausvakuutus. Ja mitä vanhempana joutuu hankkimaan uuden sairausvakuutuksen, sen kalliimmaksi se tulee.
– Suoraan sanottuna pelkään nyt yhtä paljon terveyteni puolesta kuin talouteni puolesta, Matt Bunkelman sanoo.
Bunkelmanin mukaan sairausvakuutus maksaisi reilusti toista tonnia kuussa, joten hänellä ei ole mitenkään sellaiseen varaa.
Elämästä on tullut riskipeliä, jossa epäonnisia uhkaa vararikko.
Bunkelman arvioi, että jos hän joutuisi sairaalahoitoon koronaviruksen takia, hänen sairaalalaskunsa nousisi yli 100 000 euroon.
Juuri koronariskin takia he pysyvät visusti kotona. Pariskunta käy yleensä tekemässä vain pakolliset ostokset ruoka- ja rautakaupoissa.
– Olisi hyvä käydä ulkona, mutta se on hermoja raastavaa, Bunkelman sanoo.
Amerikkalaiseen tapaan Bunkelmanin etupihaa koristaa oman presidenttiehdokkaan kyltti.
Bunkelman toivoo nyt sydämensä pohjasta Bidenin voittoa.
– Äänestän kuin elämäni riippuisi siitä, Bunkelman sanoo.
Uskomatonta, miten eläkesäästömme voivatkin kasvaa niin paljon. Se on Trumpin nerouden ansiota.
Kymmenen korttelin päässä Bunkelmanin talosta on kolmikerroksinen punatiilinen talo. Sen nurmikkoa ja ikkunanpieliä koristavat Donald Trumpin liput sekä kyltit.
Lomautukset ovat iskeneet yhtä lailla republikaanien kannattajiin, mutta heidän johtopäätöksensä maan taloustilanteesta ovat kuin toiselta planeetalta.
Tässä talossa arvostetaan presidentti Trumpin talouspolitiikkaa.
Kotiäiti Michelle Burns, 46, kertoo aina varautuneensa pahan päivän varalle. Keväällä Burnsin hitsaajamies lomautettiin pariksi kuukaudeksi ja tulot puolittuivat.
Onneksi sukan varressa oli muutaman kuukauden menoja vastaava summa.
– Meillä oli säästöjä turvaverkkona, ja keväällä jouduimme turvautumaan niihin. Nyt voimme taas kartuttaa säästöjä, Burns kertoo.
Burnsin mielestä osakekurssien nousu kertoo siitä, että presidentti Trump on hoitanut maan taloutta mallikelpoisesti. Burnsin omat eläkesäästöt ovat kasvaneet pörssissä paljon suuremmiksi kuin hän uskalsi kuvitella.
– Eläkesäästömme ampaisivat katosta läpi. On uskomatonta, miten ne voivatkin kasvaa niin paljon. Se on Trumpin nerouden ansiota, Burns toteaa.
Burnsin perheessä on kuusi adoptoitua lasta, jotka kaikki käyvät nyt koulua etänä. Burns kertoo olevansa helisemässä, koska ei osaa auttaa lapsia kaikissa tehtävissä.
Hän kuitenkin pitää lapset mieluummin kotona, koska koulussa ei hänen mielestään saa tässä tilanteessa kunnon opetusta. Koulussa on myös maskipakko, mikä ei Burnsin mielestä olisi lapsille terveellistä.
Vaikka hän arvostelee paikallisia kouluviranomaisia, presidentistä hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa.
– Trump on tehnyt helkkarinmoisen urakan. Hän on saanut aikaan neljässä vuodessa enemmän kuin kukaan presidentti koskaan, Burns kehuu.
Minulle haistatellaan ja minua huoritellaan
Suhtautuminen Trumpiin nostaa Monroessa juuri nyt kiivaita tunteita.
Burns kertoo, että toissa viikolla hänen valvontakameransa hälyttivät yöllä, kun pihalta yritettiin varastaa Trump-kylttejä.
Burnsin mukaan paikalle tullut poliisi nappasi itse teosta 11-vuotiaan tytön, jonka kotoa löytyi useita häneltä varastettuja kylttejä.
Monroen poliisi ei halunnut vahvistaa eikä kiistää välikohtausta Ylelle.
Burnsin mukaan hänen pihaltaan on ennenkin varastettu Trump-kylttejä. Kaiken kukkuraksi ohikulkijat laukovat kärjekkäästi mielipiteitään kylteistä, Burns valittaa.
– Minulle haistatellaan ja minua huoritellaan, Burns kertoo. Hänen mukaansa asialla ovat valkoihoiset aikuiset demokraatit.
Ei siis ihme, ettei Burnsilta heru sympatiaa demokraattien kannattajille. Tosin hän ei tunne yhtäkään Bidenin kannattajaa henkilökohtaisesti.
– En siis tunne ainuttakaan, vaikka tunnenkin paljon ihmisiä, Burns sanoo.
Mielipidekupla kertoo Yhdysvaltain syvästä kahtiajaosta. Molempien puolueiden kannattajilla näyttää olevan täysin oma todellisuutensa.
Kummat vaalituloksen sitten ratkaisevat – katkerat työttömät vai pörssikurssien huumaamat eläkesäästäjät? Asiaa arvioi Michael Traugott, joka työskentelee tutkijaprofessorina Michiganin yliopistossa.
Traugottin mukaan Monroessa ja Michiganissa talous on perinteisesti ollut tärkein vaaliase, ja siitä hyötyy Biden. Koronakriisin hoidostakaan Trump ei kerää äänestäjiltä kehuja.
Uuden konservatiivisen tuomarin nimitys korkeimpaan oikeuteen tarjoaa kuitenkin Trumpille tilaisuuden vahvistaa kannatustaan omien tukijoidensa joukossa. Näin Trump on toiminut tähänkin asti.
– Trump ei ole omaksunut presidenteille normaalia strategiaa kannatuspohjan laajentamisesta, vaan on aina keskittynyt ydinkannattajiinsa, Traugott sanoo.
Monroessa se voi tehota, sillä äänestäjissä on suhteellisen paljon ikääntyneitä ja konservatiivisia valkoisia äänestäjiä. Koko Michigan on monikulttuurisempi.
Traugott kiinnittää huomiota siihen, että molemmat puolueet näyttävät panostavan äänestäjien tavoittamiseen erityisesti pikkukaupungeissa – maaseudun äänestäjien merkitys on siis ymmärretty.
Esimerkiksi Minnesotassa, jossa sekä Trump että Biden ovat hiljattain kampanjoineet, molemmat jättivät väliin osavaltion suurimman väestökeskittymän, Twin Cities -nimellä tunnetun kaksoiskaupungin.
Sen sijaan Biden on käynyt Duluthissa ja Trump sekä Duluthissa että Bemidjissä. Molemmat ovat paljon pienempiä kaupunkeja.
Toisaalta demokraatit yrittävät nostaa äänestysaktiivisuutta myös vahvoilla alueillaan suurkaupungeissa.
Jos likoon pitäisi panna omaa rahaa, Traugott veikkaisi Bidenin voittavan taakseen Michiganin valitsijamiehet. Bidenin voittoa povaavat myös mielipidekyselyt. Niiden mukaan Biden johtaa Trumpia noin viidellä prosenttiyksiköllä.
Matt Bunkelman ei ole vaalituloksesta lainkaan varma. Hänen mielestään Monroen asukkailla on ollut ikävä taipumus äänestää vastoin omaa etuaan, vaikka demokraattien ajamat uudistukset hyödyttäisivät hänen mukaansa monroelaisten enemmistöä.
– Koronan lisäksi Amerikkaa vaivaa toinen epidemia, kognitiivinen dissonanssi, Bunkelman sanoo. Eli äänestäjät käyttäytyvät toisin kuin heidän järkensä voisi sanoa.
– Se epidemia on sairastuttanut paljon suuremman määrän ihmisiä kuin koronavirus, Bunkelman sanoo.
Bunkelmanin mielestä kärjistyvä poliittinen kahtiajako ja vaalit voivat johtaa vaikka mihin. Trumpin hallinnon uho on pelottavaa, hän sanoo.
Hänen mielestään Yhdysvaltain demokratia on veitsenterällä.
– En hamstraa ammuksia, mutta meillä riittää vessapaperia ja ruokaa. Sekä viskiä, Bunkelman sanoo.
Korjattu 4.11. klo 11.04 ilmausta Michiganin työttömyysluvuista. Työttöminä oli huhtikuussa neljännes Michiganin työvoimasta, ei michiganilaisista.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 6. lokakuuta kello 22 asti.