New Yorkiin kokoontuneet maailman valtionjohtajat aloittivat tiistaina puheenvuorojensa pitämisen YK:n yleiskokouksessa.
Istunto alkoi kello 16 Suomen aikaa. Kokosimme tähän juttuun tiivistelmiä keskeisten valtionjohtajien puheista.
Istunnon avasi YK:n pääsihteeri António Guterres, jonka jälkeen alkoi 193 jäsenmaan johtajien pari päivää kestävä puhekierros.
Ensimmäisen varsinaisen puheen piti Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.
Yleiskokouksen vakiintuneena käytäntönä jo 1950-luvulta lähtien on ollut, että ensimmäisen puheen pitää Brasilia. New York Timesin mukaan syynä on se, että YK:n alkuvuosina Brasilia oli ainoa joka suostui ottamaan ensimmäisen puheenvuoron, mutta käytäntö on jäänyt elämään ja herättänyt sittemmin muissa valtioissa kateutta.
Bolsonaro tunnetaan äänekkäänä koronarokotekriitikkona, jota on kritisoitu koronakriisin tehottomasta hoitamisesta Brasiliassa. Bolsonaro on muun muassa uhonnut olevansa viimeinen brasilialainen, joka rokotetaan.
Maanantaina Bolsonaro kuvattiin syömässä pizzaa kadulla New Yorkissa, oletettavasti siksi, että kaupungin sääntöjen mukaan rokottamattomia ei päästetä ravintoloihin.
New York on halunnut vaatia kokousväeltä rokottautumista, mutta pääsihteeri Guterresin mukaan tällaista vaatimusta YK ei voi jäsenvaltioidensa johtajille asettaa.
Ensimmäisen johtajapuheenvuoron on usein ajateltu määräävän yleiskokouksen hengen. Tänä vuonna yleiskokouksen teemoja ovat koronapandemiasta toipuminen, kestävän kehityksen jälleenrakentaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja YK:n elinvoimaisuuden palauttaminen.
Puheita etänä ja paikan päällä
Toisena puhui niin ikään perinteiden mukaan yleiskokousta isännöivän Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden.
Myöhemmin tänään ääneen pääsevät myös muun muassa Iranin presidentti Ebrahim Raisi, Turkin Recep Tayyip Erdoğan, Etelä-Korean Moon Jae-in ja Kiinan Xi Jinping.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti puheensa myöhään illalla Suomen aikaa.
Viime vuonna yleiskokous pidettiin käytännössä kokonaan etänä koronan vuoksi. Nyt osa puheista pidetään paikan päällä New Yorkissa, kun taas osa esitetään kokousväelle etukäteen tallennettuina videoina.
Esimerkiksi presidentit Xi ja Raisi puhuvat ainoastaan videon välityksellä. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ranskan Emmanuel Macron eivät sen sijaan pidä puheita lainkaan, vaan maita edustavat kokouksessa ulkoministerit.
Guterres: "Maailman täytyy herätä"
Istunnon avasi YK:n pääsihteeri António Guterres synkällä viestillä.
– Olen täällä kuuluttamassa hälytystä: maailman täytyy herätä. Olemme kuilun partaalla.
Guterres mainitsi keskeisinä kriiseinä koronapandemian, kasvavan eriarvoisuuden, ilmastokriisin, sekä aseelliset konfliktit Afganistanissa, Etiopiassa ja Jemenissä. Näiden kriisien keskellä hän piti huolestuttavina yleisen epäluottamuksen ja misinformaation lisääntymistä.
– Meiltä puuttuu solidaarisuutta ja toimintaa nyt, kun tarvitsemme niitä kaikkein eniten.
Eriarvoisuudesta kertoo Guterresin mukaan esimerkiksi se, että rikkaissa maissa rokotteita on yllin kyllin, kun taas esimerkiksi Afrikan maissa 90 prosenttia ihmisistä odottaa vielä ensimmäistä rokoteannosta. Samaan aikaan ilmastotavoitteiden toteutumisesta ollaan vielä "valovuosien päässä".
Guterres soimasi myös Yhdysvaltoja ja Kiinaa näiden välien kiristymisestä ja ylipäätään maailmassa kasvavista erimielisyyksistä ja kahtiajaoista.
– Tässä on ainekset ongelmiin, jotka voisivat olla paljon kylmää sotaa arvaamattomammat. Luottamuksen palauttamiseksi ja toivon tuomiseksi tarvitaan yhteistyötä, dialogia ja ymmärrystä.
Bolsonaro: "Kannatamme rokotteita, vastustamme pakkoa"
Ensimmäisenä valtionjohtajana puhui Brasilian presidentti Jair Bolsonaro, jonka mukaan hänen maansa ympäristönsuojelulait kelpaisivat malliksi koko maailmalle.
Presidentin mukaan hänen hallintonsa on sitoutunut metsien laittoman kaatamisen pysäyttämiseen.
Bolsonaro puhui pitkästi Brasilian taloudellisesta ja teknologisesta kehittymisestä. Hänen mukaansa maassa saavutetaan hiilineutraalius 2050- tai 2060-luvulla.
Presidentti sanoi kannattavansa pandemian vastaisia toimia sekä työllisyyden tukemista samanaikaisesti. Hän lisäsi, että sulkutilat ovat aiheuttaneet talousongelmia.
– Kannatamme rokotteita, mutta hallituksemme vastustaa koronapassia ja rokotepakkoa, Bolsonaro sanoi.
Biden: "Yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan"
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti YK:ssa puheenvuoron ensimmäistä kertaa. Hän vakuutteli Yhdysvaltojen olevan sitoutunut kansainväliseen järjestelmään ja sanoi jälleenrakentavansa liittolaisuussuhteita.
– Nykypäivänä kunkin oma menestys on sidoksissa toisten menestykseen. Turvallisuutemme, vaurautemme ja vapautemme ovat sidoksissa toisiinsa enemmän kuin koskaan, joten meidän on tehtävä yhteistyötä enemmän kuin koskaan, Biden sanoi.
Keskeisinä tavoitteina Biden mainitsi koronapandemian ja ilmastokriisin pysäyttämisen. Hän lupasi Yhdysvalloilta lisärahoitusta molempien kriisien ratkaisemiseen.
Ilmastokriisin vastaiseen taisteluun Biden lupasi tuplata Yhdysvaltojen rahoituksen. Bidenin aikomus korottaa Yhdysvaltojen osuus 11,4 miljardiin dollariin vuodessa keräsi heti paljon kiitosta ympäri maailman.
Biden sanoi Yhdysvaltojen myös tavoittelevan maailmalla "periksiantamattomasti" diplomaattisia ratkaisuja Afganistanin sodan päättymisen jälkeen. Sotilaalliset voimakeinot olisivat Yhdysvalloille jatkossa "viimeinen vaihtoehto".
Biden sanoi, ettei Yhdysvallat halua uutta kylmää sotaa, mikä oli selvä viittaus kasvaviin jännitteisiin Kiinan kanssa.
Hän sanoi myös kannattavansa Iranin ydinsopimuksen palauttamista. Israelin ja palestiinalaisten tilanteessa Biden sanoi kannattavansa kahden valtion ratkaisua.
Raisi: "Yhdysvallat on epäonnistunut surkeasti"
Iranin tuore presidentti Ebrahim Raisi puhui kokousväelle etukäteen tallennetun videon välityksellä. Raisi osoitti kovimmat sanansa Yhdysvalloille.
– Olemme nähneet, että hegemoninen järjestelmä ja länsimaisen identiteetin istuttaminen on epäonnistunut surkeasti, Raisi sanoi.
Hän viittasi muun muassa Yhdysvaltojen tukeman hallituksen romahtamiseen Afganistanissa ja Capitol-kukkulan valtaukseen Washingtonissa viime tammikuussa.
Raisin mukaan Yhdysvaltojen koronapandemian aikana Iranille asettamat pakotteet ovat "rikoksia ihmisyyttä vastaan". Hän totesi Iranin tavoitteen ydinvoimaneuvotteluissa olevan, että kaikista pakotteista luovutaan. Näitä tavoitteita edistääkseen Iran voisi siis olla valmis neuvottelemaan ydinsopimuksen jatkosta.
Erdoğan: Turkki ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti omassa puheenvuorossaan, että Turkki aikoo ratifioida Pariisin ilmastosopimuksen.
Turkki on yksi kuudesta maasta, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen vuonna 2015 mutta eivät tähän asti ole ratifioineet eli saattaneet sitä voimaan.
Kiina lopettaa hiilivoimahankkeiden rahoittamisen maailmalla
Kiina lopettaa hiilivoimahankkeiden rahoittamisen maailmalla, lupasi presidentti Xi Jinping etukäteen nauhoitetussa YK-puheessaan.
Xi lupasi Kiinan lisäävän tukeaan muille kehittyville maille, jotta energiantuotannossa keskityttäisiin yhä enemmän vihreisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin.
Hiilivoima on keskeinen ilmakehää lämmittävien päästöjen lähde, ja Kiina on satsannut siihen viime vuosina paljon sen ongelmallisuudesta huolimatta.
Joukko kansalaisjärjestöjä totesi aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan kirjelmässään, että Kiinan valtion omistama Bank of China on maailman suurin yksittäinen hiiliprojektien rahoittaja. Järjestöjen mukaan pankki on rahoittanut maailmanlaajuisesti hiiliprojekteja 35 miljardilla dollarilla sen jälkeen, kun Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015.
– Meidän pitäisi vaalia uusia kasvun ajajia koronaviruksen jälkeisessä maailmassa, saavuttaa yhdessä harppauksia kehityksessä ja pysyä sitoutuneena ihmisen ja luonnon väliseen harmoniaan, lausui Xi.
Presidentti korosti YK-puheessaan lisäksi Kiinan rauhanomaisia aikeita kansainvälisissä suhteissa.
Lue lisää:
YK: Maailma menee kohti katastrofia: ilmasto lämpenemässä 2,7 astetta
YK:n pääsihteeri: Afganistanille luvattu yli miljardin dollarin arvosta avustuksia