Tanskan kulttuuriministeri Ane Halsboe Jørgensen tiedotti maanantaina, että yli 300 vuotta vanha saamelaisrumpu palautetaan Norjan saamelaisten omistukseen. Rumpu on ollut osa Tanskan kuninkaan taidekammion ja myöhemmin Tanskan kansallismuseon kokoelmaa siitä lähtien, kun rumpu vietiin pakolla sen omistajalta Anders Poulssonilta Nessebystä, Norjasta.
Viimeiset 40 vuotta rumpu on ollut lainassa Norjan Kaarasjoella Riddo Duottar Museat -museon saamelaiskokoelmassa. Norjan saamelaiset ovat vaatineet Tanskan kansallismuseota palauttamaan yli 300 vuotta vanhan saamelaisrummun Saamenmaalle.
Nyt rumpu on jälleen saamelaisten omassa omistuksessa. Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka näkee, että vanhojen saamelaisesineiden palauttaminen Saamenmaalle merkitsee paljon koko saamelaisyhteisölle.
– Kulttuuriperintömme on meille arvokas. Se merkitsee paljon sekä yksittäisille ihmisille että koko saamelaisyhteisölle. Olen iloinen, että Tanska teki nyt oikean päätöksen palauttamisen suhteen, sanoo Muotka.
Kaarasjoella Pohjois-Norjassa sijaitsevan Sámi vuorkádávvirat -museon johtaja Jelena Porsanger iloisee, kun rumpu on vihdoin palautettu omistajilleen. Tämä on ensimmäinen kerta historiassa, kun saamelaisrumpu palautetaan ulkomailta takaisin Saamenmaalle.
– Tämä on ilon päivä koko Saamenmaalle, sillä rumpu kuuluu meidän kansallemme. Se tulee jäämään tänne ja meillä on oikeus ja omistajuus omaan kulttuuriperintöömme siitä lähtien, kun Tanskan kulttuuriministeriö teki tämän päätöksen, sanoo Porsanger.
Norjassa on aiemmin kansallisesti palautettu kaksi rumpua saamelaismuseoiden omistukseen. Tanskan palautuksen myötä saamelaismuseoiden omistuksessa on nyt yhteensä kolme rumpua, kertoo Porsanger.
Vuosikymmeniä jatkunut työ saatiin päätökseen
Rummun alun perin omistanutta saamelaista Anders Poulssoniasyytettiin käyttäneen saamelaisrumpua noituuden harjoittamiseen. Poulsson vangittiin ja ennen tuomion saamista hänet tapettiin vankeudessa 1690-luvulla. Poulssonin kuoleman jälkeen rumpu lähetettiin Tanskan kuninkaan taidekammioon, josta se päätyi 150 vuotta myöhemmin Tanskan kansallismuseon kokoelmiin.
Kaarasjoella Riddo Duottar Museat -museossa lainassa ollutta rumpua ei 40 vuoden laina-ajan jälkeen haluttu luovuttaa takaisin Tanskalle.
Poulssonin rummun omistusoikeuden palauttamisen eteen on työskennelty aktiivisesti 20 vuoden ajan monien tahojen toimesta. Muun muassa Norjan saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Aili Keskitalo kirjoitti viime vuonna Tanskan kuningatar Margaretille rummun hallussapidon ongelmista.
– Nyt se on totta, vihdoin. Kaksi vuotta sitten museomme otti yhteyttä muihin Norjan museoihin ja kirjoitimme asiasta yhdesssä YK:hon. Olemme tehneet todella paljon töitä tämän eteen ja melko laajasti myös kansainvälisesti. Onneksi tämä ilouutinen lopulta tuli, sanoo museonjohtaja Jelena Porsanger.
Saamelaisten vanhoja esineitä on tuhansia ympäri maailmaa
Poulssonin saamelaisrumpu ei kuitenkaan ole ainoa saamelaisesine maailmalla. Ikivanhoja esineitä on tuhansia maailman museoissa, arkistoissa ja ihmisten henkilökohtaisissa kokoelmissa.
Porsanger arvelee, että pelkkiä saamelaisrumpuja on noin 70 Euroopan esinekokoelmissa, joita on ainakin Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Porsangerilla on vahva usko siihen, että lopulta kaikki rummut päätyvät takaisin saamelaisten omistukseen.
– Alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön palautusprosessit voivat viedä useita vuosia. Poulssonin rummun palauttamiseen meni parikymmentä vuotta. Meidän täytyy tehdä yhdessä töitä ja rakentaa hyviä yhteyksiä, sanoo Porsanger.