Guovddášbellodat válgavuoiti sámegielddain – Čuovo gielda- ja guovloválggaid sámeguovllus dás

Raimo Äärelä Soađegilis hálida ovddidit ruvkedoaimmaid

Gurutlihtu evttohas Raimo Äärelä válljejuvvui 89 jienain Soađegili váldostivrii. Son lea duđavaš jietnamearrái, go ii lean sihkkar ahte fidnego dán háve doarvái jienaid.

– Jáhkán ahte mu ruovttugili Sattanen olbmot leat jienastan mu. Ja mun lean badjel 20 jagi dikšon gieldda áššiid, de dáiddán leat oahpis jo miehtá gieldda, muitala Äärelä.

Son hálida ovddidit gielddas ruvkedoaimmaid, vai nuoraide livčče bargu ja eallinvejolašvuohta iežas gielddas.

– Munnje leat dehálaččat bargosajit. Sakatti galggašii oažžut doaibmat ja maiddái dasto vel Ikkari ruvke, logahallá Äärelä.

Raimo Äärelä leamaš maid sámediggeválggaid evttohassan jagis 2011 ja jagis 2019.

Eanodagas bellodaga olggobeale listtut gávdne jienasteaddjiid

Eanodagas ledje dáidge gieldaválggain evttohasat guovtti bellodagaid olggobeale listtuin. Johtti Sápmelaččain ledje guokte evttohasa ja Oktasašlistu Gieldalaččain guhtta evttohasa.

Vaikko dáid válggain listtuin ledjege unnit evttohasat go ovddit válggain, de baste dat goittot oažžut jienaid gieldalaččain.

Oktasašlisttus besse Eanodaga váldostivrii viđas. Sii leat Jarmo Näkkäläjärvi, Jarno Viitanen, Leena Palojärvi, Satu-Marja Eira-Keskitalo ja Sirpa-Liisa Korva.

Johtti Sápmelažžat fas ožžo ovtta lahtu váldostivrii, Tytti Valkeapää.

Jarmo Näkkäläjärvi illuda das, go Oktasašlistu Gieldalaččat oaččui nana doarjaga jienasteaddjiin.

– Dathan lea gieldalaččaid luohttámuša čujuhus min doibmii gielddapolitihkas. Bohtosa ii livčče sáhttán šat olu buoridit, dieđusge dan ovtta báikki váldostivrii livččiimet sáhttán vel oažžut, dadjá Näkkäläjärvi.

Anárlaš guovlostivraáirasat háliidit sihkkarastit bálvalusaid davimus guovllu ássiide

Anárlaš ođđa guovlostivraáirras Ida Lassila (ruonát) illuda válgabohtosis. Sámeguovllu gielddain besse gávcci evttohasa guovlostivrii, njeallje Anáris ja njeallje Soađegilis.

– Dathan lea mielahis buorre. Dat lea hui buorre ášši anárlaččaide ja jáhkán ahte maiddái ohcejohkalaččaide, danne go doppe ii beassan dál oktage njuolga guovlostivrii. Dat lea buorre ášši, ahte mii sáhttit dáppe bealuštit davimus guovllu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ja gádjunlágádusa bálvalusaid.

Anárlaš Anu Avaskari (kokoomus) beasai dál nuppes guovlostivrii. Su mielas lea dehálaš doalahit govttolaš mátkki bálvalusaide.

– Maiddái gádjunbálvalusaid fidnema galgá sihkkarastit buot Lappi ássiide. Dáinhan leat mátkegáibádusat, ja maiddái vuosttasdikšu lea dehálaš.

Sámegielddain Ohcejogas alimus jienastanproseanta maiddái guovloválggain

Ohcejogas ledje guovloválggain čihččedin viššalamos jienasteaddjit olles riikkas. Guvloválggain Ohcejot gieldda jienastanproseanta lei 68,3 ja Anár gielddas dat lei 50,6. Eanodagas guovloválggain jienastedje 55,4 proseantta gieldalaččain ja Soađegilis fas 55 proseantta. Olles riikka jienastanproseanta guovloválggain lei 51,7.

Ohcejogas lei sámegielddain čielgasit alimus jienastanproseanta sihke gieldda- ja guovloválggain.

Ohcejogas olles riikka nubbin viššalamoš jienasteaddjit gielddaválggain

Ohcejogas lei gielddaválggain nubbin buoremus jienastanproseantta olles riikkas nappo 75,3 proseantta. Anáris gielddaválggaid jienastanproseanta lei 54 ja Eanodagas fas 59,9. Soađegilis gielddaválggain jienastedje 57,5 proseantta gieldalaččain. Olles riikka jienastanproseanta gielddaválggain lei 54,2.

Soađegili váldostivrras 12 ođđa áirasa

Soađegili váldostivrra 27 áirasis 12 leat ođđa áirasat. Guovddášbellodat fidnii oktiibuot ovcci báikki, mii lea okta eanet go ovddit válggain. Kokoomus fas fidnii vihtta báikki, mii lea guokte eanet ovddit válggaid ektui. Sihke gurutbellodat ja gieldda oktasašlistu fidnejedje guktot golbma báikki váldostivrras. Gurutbellodat fidnii ovtta báikki eanet go ovddit válggain. Oktasašlisttus buot 3 váldostivrrabáikki ledje ođđa báikkit. Vuođđosuopmelaččat bisuhedje golbma báikki, Ruonát guokte ja sosiálademokráhtat ovtta báikki váldostivrras. Nuppi oktasašlisttus beasai okta evttohas váldostivraáirrasin.

Eanodaga váldostivrras 9 ođđa áirasa

Eanodagas váldostivrra 17 áirasis ovccis leat ođđa áirasat. Okta ovddit áirras gahčai eret váldostivrras. Guovddášbellodat fidnii oktiibuot guhtta báikki, mii lea golbma eanet go ovddit háve. Gieldda oktasašlisttu evttohasain váldostivrii besse oktiibuot viđas. Ovddit háve váldostivrras eai lean oktasašlisttu áirasat. Kokoomus bisuhii golbma váldostivrabáikki. Johtti sápmelaččaid oktasašlistu ja gurutbellodat guktot fidnejedje ovtta báikki váldostivrras. Ovddit háve ii goappáge bellodagas lean áirras váldostivrras. Kristtalašdemokráhtat bisuhedje ovtta báikki Eanodaga váldostivrras.

Anára gieldda váldostivrras 13 ođđa áirasa

Anára váldostivrra 27 áirasis 13 lea ođđa áirasat. Guokte ovddeš áirasa gahčče eret váldostivrras ovddit válggaid ektui.

Guovddášbellodat fidnii ovtta báikki lasi váldostivrii nappo oktiibuot gávcci báikki. Kokoomus fas manahii ovtta báikki ja fidne guhtta báikki váldostivrii.

Sosiálademokráhtalaš bellodagas leat vihtta báikki váldostivrras, mii lea okta eanet go ovddit válggain.

Gurutbellodat ja Ruonát fidnejit guktot golbma baikki váldostivrii, mii lea guktuide bellodagaide okta eanet ovddeža ektui.

Vuođđosuopmelaččat manahedje guokte báikki váldostivrras ja fidnejit dál ovtta báikki váldostivrras.

Kristtalašdemokráhtat bisuhedje ovtta báikki Ohcejoga váldostivrras.

Ohcejoga jietnahárát Mika Aikio válgabohtosis: “Olbmot háliidit rievdadusa gielddapolitihkkái”

Ohcejoga jietnahárát Mika Aikio (SDB) lea duđavaš gielddaválggaid válgabohtosii. 15 váldostivrraáirasis ođđa áirasat leat gávccis, nappo bealli váldostivrras molsašuvvá.

– Dat muitala dan, ahte olbmot háliidit rievdadusa gielddapolitihkkái.

Aikio mielas lea buorre, ahte váldostivrras leat máŋga bellodaga, vai gártet albmaláhkái ráđđádallat. Dat buhtista politihká, go gártá soabadit áššiiguin, oaivvilda son.

Gieldda ekonomiija lea ságastahttán sakka válggaid áigge. Ohcejohka heaibu stuorra ruđalaš hástalusaiguin, ja gielda soaitá šaddat seastit olles 800 000 euro. Dan dihtii gielda almmuhii mannan vahkus, ahte dat gártá vejolaččat álggahit nuppástusráđđadallamiid gieldda bargiiguin.

Aikio mielas ekonomiija heivehandoaimmaid galgá bartgat vuoiggalaččat ja smiehttat eanet dan, mo gildii fidne boađuid.

– Jus menddo hirbmosit álgá seastit, dat váikkuha njuolga bálvalusaide maid gieldalaččaide fállat. Dat ii leat buorre geaidnu, jus bálvalusaid gártá álgit čuohppat hirbmosit.

Su mielas galgá bargat dan ovdii, ahte gielda ceavzzášii vel ovddosguvlui ja Ohcejohkii boađášedje eanet olbmot ja mánnábearrašat.

– Diethan dat lea dat ulbmil, ahte livčče boahtteáigi maid dáppe.

Ohcejoga gieldda váldostivrras gávcci ođđa áirasa

Ohcejogas eanemus báikkiid váldostivrii ožžo guovddášbellodat ja Kokoomus: guktot njeallje báikki. Ovddit válggaid ektui guovddáš manahii ovtta báikki ja Kokoomus fas fidnii ovtta báikki lasi.  Sosiálademokráhtalaš bellodat ja kristtalašdemokráhtat bisuhedje guokte báikki váldostivrras. Gurutlihttu fas fidnii ovtta báikki lasi ovddit válggaid ektui nappo oktiibuot guokte báikki. Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat bisuhii ovtta báikki váldostivrras. Ohcejogas váldostivrra 15 áirasis gávccis leat ođđa áirasat.