Vain muutama viikko sitten ajatus siitä, että miljoona ukrainalaista joutuisi pakenemaan maastaan henkensä edestä tuntui lähinnä pelottelulta.
Nyt Ukrainasta lähtee joka päivä noin Turun kaupungin verran ihmisiä: noin 200 000 pakolaista ylittää maan rajan päivittäin.
Tätä kirjoittaessa Ukrainasta on paennut yli 2 miljoonaa ihmistä. Huomenna luku on todennäköisesti jo lähellä 2,5 miljoonaa, sillä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan pakolaismäärät ovat viime päivinä vain kasvaneet.
Nämä luvut pakottavat Euroopan miettimään, mitä tarkoittaa “pakolaiskriisi”.
Euroopassa lähin vertailukohta Ukrainan sodan pakolaismääriin on toinen maailmansota ja sen vuoksi kotimaansa jättäneet 11 miljoonaa pakolaista.
Esimerkiksi Balkanin sota 1990-luvulla ei aiheuttanut vastaavaa nopeaa valtavien ihmisjoukkojen liikkeelle lähtemistä. Suuri osa pakolaisista jäi Balkanin niemimaalle.
2000-luvun suurin pakolaiskriisi, Syyrian sota, on 11 vuoden aikana pakottanut 6,8 miljoonaa ihmistä pakenemaan ulkomaille.
Heistä Eurooppaan on tullut runsas miljoona, siis vähemmän kuin Ukrainasta kahdessa viikossa. Kuten nyt Ukrainan sodassa, myös Syyriassa selvästi suurin osa pakolaisista on jäänyt naapurimaihin.
Ihmiset joutuivat pakenemaan viime kesänä myös Afganistanista, kun julma Taliban-hallinto valtasi maan. EU-maat evakuoivat sodan aikana 22 000 afganistanilaista.
Kuukausien väännön jälkeen EU onnistui joulukuussa sopimaan noin 40 000 uuden afganistanilaispakolaisen vastaanottamisesta viiden vuoden aikana. Yksi syy EU:n vastahankaisuuteen oli pelko vuoden 2015 kriisin toistumisesta.
Vuosi 2015 olikin Euroopassa suurin pakolaispiikki vuosikymmeniin. Silloin Euroopasta haki turvapaikkaa 1,3 miljoonaa ihmistä noin vuoden aikana.
Vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumat hiertävät EU:n jäsenmaiden välejä yhä. EU päätti sen seurauksena myös uudistaa turvapaikkapolitiikkaansa, mutta työ on edelleen kesken.
Pelkkiä lukuja vertaamalla ei voi saada käsitystä pakolaiskriisien vakavuudesta tai laajuudesta.
Esimerkiksi Syyriasta pois pääseminen oli monelle mahdotonta. Vihamielinen hallinto saattoi kieltäytyä passin myöntämisestä, ja moni joutui turvautumaan salakuljettajiin.
Nämä reitit puolestaan olivat pitkiä ja vaikeita, että varsinkin vanhuksia ja lapsia kuoli matkalle. Ja jos onnistuikin pääsemään vaikkapa Turkin rajalle, raja saattoi olla kiinni.
Osa Syyriankin pakolaisista on päätynyt yrittämään Eurooppaan Välimeren kautta. Se oli EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin mukaan vuonna 2021 käytetyin luvaton tie Eurooppaan.
Koko vuoden aikana Eurooppaan saapui Välimeren yli noin 100 000 ihmistä. Matkalla on kuollut ainakin 1 500 ihmistä.
Ukrainalaisilla onkin kammottavasta tilanteesta huolimatta enemmän toivoa kuin monilla muilla pakolaisilla. Siis niillä, jotka eivät ole ansassa kranaattitulen keskellä Venäjän saartamissa kaupungeissa.
He ovat päässeet lähtemään nopeasti, koska tiet ovat kunnossa ja monilla on auto. Ukrainassa passin on saanut helposti, eivätkä ukrainalaiset tarvitse viisumia Schengen-maihin.
Taudit eivät leviä, koska kymmenientuhansien ihmisten telttaleirejä ei ole tarvittu, kuten monissa muissa pakolaiskriiseissä. Ihmiset saavat myös keskimäärin empaattisempaa kohtelua, koska heitä ei käsitellä yhtenä massana.
Mikä tärkeintä, yksikään maa ei ole sulkenut rajojaan ukrainalaispakolaisilta. Eivät, vaikka suurimmat pakolaismäärät kohdistuvat Puolaan ja Unkariin. Ne eivät viime vuosina ole suhtautuneet turvapaikanhakijoihin lämpimästi.
Avustusjärjestöjen mukaan olennaisin kysymys on nyt, kuinka kauan empatiaa riittää. Jatkuuko se, jos pakolaisten määrä nousee ennusteiden mukaisesti neljään tai viiteen miljoonaan?
Ja jos jo yli miljoona pakolaista vastaanottanut Puola päättää, että sille riittää, mitä sitten tapahtuu?
Voit keskustella aiheesta 10.3. kello 23:een asti.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta.
Analyysi: Venäjä käyttää pamppua, pelkoa ja propagandaa, jotta kotirintama ei nousisi sotaa vastaan (7.3.)
Analyysi: Me rahoitamme Venäjän sotaa öljy- ja kaasukaupalla – sille halutaan nyt nopeaa loppua ( 5.3.)
Lue myös:
Tuoreimmat Ukraina-uutiset voit lukea tästä