Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kävi alkuviikosta kaikissa kolmessa Baltian maassa. Jälleen kuultiin vakuutus puolustusliitto Naton sitoutumisesta Viron, Latvian ja Liettuan puolustamiseen.
– Puolustamme Naton alueen jokaista senttimetriä koko yhteisellä voimallamme, Blinken sanoi Tallinnassa.
Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Virossa ollaan tyytyväisiä Naton reagoimiseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Britannia on tuonut 850 sotilasta lisää Viroon, Yhdysvallat taisteluhelikoptereita Latviaan ja Saksa telahaupitseja Liettuaan. Määrät eivät ole kovin suuria, mutta ne riittävät toistaiseksi.
Viron ja Latvian lähialueilta on viety Venäjän joukot Ukrainaan eivätkä ne tule hyvässä kunnossa takaisin. Yksi lähialueen venäläisprikaateista on jopa vedetty rintamalta pois tappioiden vuoksi.
Baltian maissa kuitenkin tiedetään, että Venäjän vastoinkäymiset Ukrainassa eivät tarkoita huoletonta tulevaisuutta. On tulossa pitkä epävakaa kausi.
– Venäjän imperialistiset pyrkimykset jäävät elämään sodan jälkeenkin, sanoo Kristi Raik.
Viron Kansainvälisen puolustustutkimuksen keskuksen tutkija Martin Hurt sanoo, että aikanaan Venäjä täydentää ja vahvistaa taistelutappioita kärsineet joukko-osastonsa.
– Kansainväliset pakotteet tosin hidastavat Venäjän asetuotantoa. Tämä pätee varsinkin täsmäaseisiin ja ohjuksiin, joiden valmistaminen vaatii huipputekniikkaa. Niitä on Ukrainan sodassa kulunut paljon, sanoo Hurt.
Viro ja muut Baltian maat toivovatkin Naton perustavan vahvoja pysyviä joukkoja alueelleen – Blinkenin kierroksella Baltian pääkaupungeissa varmaankin puhuttiin myös tästä. Nyt Baltian maissa olevat Naton taisteluosastot toimivat rotaatioperiaatteella, eli joukot vaihtuvat säännöllisesti.
Naton ja Venäjän sopimuksessa vuonna 1997 Nato lupasi olla sijoittamatta pysyvästi merkittäviä taisteluvoimia uusiin jäsenmaihin – silloisessa turvallisuustilanteessa. Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan vei pohjan tältä lupaukselta.
Martin Hurt uskoo, että joukkojen pysyvästä sijoittamisesta Baltiaan päätetään jotain Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa. Ulkoministeri Blinken vahvisti Wall Street Journalin haastattelussa, että asia on harkinnassa.
Viron pääministerin Kaja Kallasin mukaan pysyvien joukkojen pitäisi olla amerikkalaisia.
– Vladimir Putin ei pienemmistä Nato-maista piittaa, sanoo Hurt.
Suurehkon Nato-maan Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ilmoitus puolustusmenojen nostamisesta ilahduttaa Baltian maissa. Scholz lupasi Venäjän hyökättyä asevoimille 100 miljardia euroa ja puolustusmäärärahojen nostoa.
Saksa oli vuosia vitkutellut asevoimiensa uudistamisessa ja päästänyt ne rapakuntoon. Armeija ei ole selviytynyt kaikista kansainvälisistä velvoitteistaan.
– Jos Saksa saa asevoimansa ajan tasalle, sillä on olennainen merkitys Baltian maiden turvallisuudelle, sanoo Martin Hurt.
Saksalla on Liettuassa olevan Naton taisteluosaston johtovastuu, mutta Baltiassa siltä toivotaan suurempaakin roolia. Tähän asti Saksa ei ollut kovin innokas balttien turvatakuumieheksi.
Kristi Raik sanoo, että Saksan puolustuskyvyn vahvistuminen olisi tärkeää myös siltä varalta, että Yhdysvaltain sitoutuminen Itämeren alueelle joskus muuttuu. Donald Trumpin presidenttikausi muistetaan vielä.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een asti.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta.
Analyysi: Venäjä käyttää pamppua, pelkoa ja propagandaa, jotta kotirintama ei nousisi sotaa vastaan (7.3.)