Monet nousevat ja kehittyvät taloudet ovat pulassa, kun Yhdysvalloissa kiristetään rahapolitiikkaa. Vahva dollari ja korkotason nousu tietävät niille yhä tiukempia rahoitusolosuhteita.
Monissa kehittyvissä ja nousevissa talouksissa – kuten Pakistanissa, Ghanassa, Tunisiassa ja Turkissa – seurataan FED:in korkojen nostamista hermostunein tunnelmin. Näille maille korkotason nouseminen ja dollarin vahvistuminen tarkoittavat yhä syvempiä velkahuolia.
Pankkikonserni Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan kysymys on siitä, pystyvätkö pahasti velkaantuneet köyhemmät maat selviytymään näissä olosuhteissa velkojensa maksusta ja jos niin, millä aikataululla.
– Kehittyvät ja nousevat taloudet ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa maailmantaloudessa, kun mietitään tätä yleistä korkotason nousua.
Pahimmassa tapauksessa maailmalla tullaan näkemään lisää samankaltaisia kehityskulkuja kuin Sri Lankassa.
Maa ajautui keväällä maksukyvyttömyyteen. Se ei kyennyt maksamaan ulkomaanvelkojaan sovittuun määräaikaan mennessä. Esimerkiksi bensiinistä ja peruselintarvikkeista tuli pulaa. Talousvaikeudet ja poliittiset jännitteet ajoivat kansalaisia kaduille ja synnyttivät myös levottomuuksia.
IMF:n tuelle on yhä enemmän tarvetta
Yhdysvaltain keskuspankki FED on nostanut ohjauskorkoaan keväästä lähtien taltuttaakseen nopeaa hintojen nousutahtia. Tällä viikolla keskuspankin odotetaan taas kertovan roimasta korotuksesta. Analyytikot ennakoivat, että korkoa nostetaan keskiviikkona 0,75 prosenttiyksikköä tai jopa kokonaisen prosenttiyksikön verran.
Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätökset heijastuvat kolmella tavalla köyhempien maiden taloustilanteeseen, sanoo kehitysrahoittaja Finnfundin johtava ekonomisti Kristiina Karjanlahti.
FED:in rahapolitiikan kiristämisen myötä dollarin arvo pysyy vahvana tai tulee vahvistumaan entisestään. Iso osa köyhempien maiden veloista on dollarimääräistä, ja kun dollarin arvo vahvistuu, kasvaa sitä mukaan myös velkataakka ja velanhoitokustannukset.
Toisekseen korkotason nousu vaikuttaa sijoittajien liikkeisiin. Ennätysmatalien korkojen aika oli kehittyville ja nouseville talouksille suotuisaa. Monet maat saivat Karjanlahden mukaan sen ansiosta lisää rahoitusta yksityisiltä markkinoilta.
– Nyt sijoittajat kuitenkin vetävät sijoituksiaan pois korkeamman riskin kohteista takaisin turvallisempiin, sillä Euroopasta ja Yhdysvalloista saa taas paremmin tuottoa, kun korkotaso on noussut, sanoo Karjanlahti.
FED:in korkopäätökset heijastuvat kehittyviin ja nouseviin talouksiin myös yleisen kasvunäkymän kautta. Korkojen nostaminen hidastaa Yhdysvaltojen talouskasvua ja tätä myöten maailmantalouden kasvua.
– Maailmantalouden kasvun hidastuminen taas heikentää kehittyvien ja nousevien talouksien vientimahdollisuuksia, Karjanlahti sanoo.
Velkataakat ovat pandemian aikana kasvaneet
IMF:n arvion mukaan yli 30 prosenttia nousevista ja kehittyvistä talouksista on suuressa velkakriisin riskissä tai jo nyt velkakriisissä. Kun katsotaan pelkästään matalan tulotason maita, vastaava osuus on jopa noin 60 prosenttia.
Kuusisto ja Karjanlahti kiinnittävät huomiota etenkin Tunisian, Egyptin, Pakistanin ja Ghanan tilanteisiin. Näissä maissa ulkoisen rahoituksen saatavuus on heikentynyt merkittävästi – ja samalla ne kärsivät ruuan ja energian hinnannoususta.
IMF on tänä vuonna myöntänyt uutta hätärahoitusta jo maksukyvyttömyyteen joutuneille Sri Lankalle ja Sambialle. Myös esimerkiksi Ghanan kanssa valuuttarahasto käy neuvotteluja uudesta lainaohjelmasta.
Kristiina Karjanlahden mukaan IMF:n tuelle on koko ajan enemmän tarvetta. On oletettavaa, että kriisit ja talousvaikeudet tulevat korkotason noustua jälleen lisääntymään, Karjanlahti sanoo.
Velkaongelmat näkyvät myös Finnfundin työssä. Liki kokonaan Suomen valtion omistama Finnfund tarjoaa kehittyvissä maissa toimiville yrityksille rahoitusta.
– Suurella osalla Afrikan maista, joihin olemme tämän vuoden aikana sijoittaneet, on joko olemassa oleva IMF:n ohjelma tai neuvottelut käynnissä. Kun yksityisen sektorin rahaa on vähemmän saatavilla, kehittyvät ja nousevat taloudet ovat kääntyneet kansainvälisten rahoituslaitosten suuntaan.
Pahimmillaan edessä on levottomuuksien aalto
Ensin pandemia ja teollisuusmaita hitaampi talouden elpyminen, sitten energian ja ruuan hintojen raju nousu ja nyt korkotason nousun tuomat velkaongelmat. Kehittyvien ja nousevien maiden taloudet ovat kokeneet shokkeja toinen toisensa perään.
Dansken Minna Kuusisto varoittaa, että rahoitusolosuhteiden kiristymisestä voi pian seurata levottomuuksien aalto.
Hän viittaa yhdysvaltalaisen kehityspolitiikan professorin Naomi Hossainin esittämään arvioon, jonka mukaan maailmassa on nähty viime vuoden marraskuun jälkeen ainakin 10 000 ruuan ja energianhintojen nousuun liittyvää protestia.
– Jos kehittyvällä maalla on ulkomaalaista valuuttaa liian vähän, sitten ei saada tavaraa maahan ja syntyy pulaa elintärkeistä tuotteista. Nälkäiset vatsat johtavat kaduille eli tämä tulee lisäämään levottomuuksia.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 21.9. kello 23:een saakka.
Lue lisää: