ROOMA Italiassa käydään tänään sunnuntaina ennenaikaiset parlamenttivaalit. Mielipidemittaukset ennustavat vaalivoittoa äärioikeistolaiselle Italian Veljille, jota johtaa Giorgia Meloni.
Puolue kuuluu La Legan ja Forza Italian kanssa oikeistoliittoumaan, jolle povataan lähes 50 prosentin äänipottia.
Yle kysyi kolmelta tutkijalta, mitä näistä vaaleista pitäisi tietää.
1. Tärkeä Euroopan unionin maa voi saada äärioikeistolaisen johtajan
Italia on Saksan ja Ranskan ohella yksi Euroopan unionin kolmesta suuresta talousmahdista.
Jos Giorgia Meloni nousee pääministeriksi, ensimmäistä kertaa yhdellä EU:n tärkeimmistä maista on äärioikeistolainen johtaja.
– Se on Euroopan poliittisessa kentässä iso muutos, joka meinaa jäädä vähälle huomioarvolle, sanoo Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Yannick Lahti.
Lahti on tutkinut väitöskirjassaan Italian populismia. Häntä politiikan oikeaan äärilaitaan siirtyminen huolestuttaa.
Italian veljet on syntynyt jälkifasististen puolueiden tuhkista. Sen riveissä on fasistidiktaattori Benito Mussolinia avoimesti ihailevia. Fasistitervehdyksiä on nähty Melonin kampanjatapahtumissa vielä tässäkin kuussa.
– Meloni on itsekin nuorempana kutsunut Mussolinia hyväksi johtajaksi, sanoo Lahti.
Viime vuosina Meloni on pyristellyt eroon fasismiyhteyksistä ja vakuuttanut, ettei fasisminostalgialle ole tilaa hänen puolueessaan.
Lahden mukaan Italia ei ole kohdannut samalla tavalla fasisminaikaista menneisyyttään kuin Saksa omaa natsimenneisyyttään.
– Äänestäjät eivät kovin laajasti tunnu kokevan fasismiyhteyksiä ongelmaksi.
Arvoiltaan Meloni on konservatiivinen. Hän kannattaa perinteistä perhemallia, jossa lapsella on kaksi vanhempaa: äiti ja isä. Myös Melonin naiskuva mukailee vanhoillisia uomia, sanoo Rooman Sapienza-yliopiston taloustieteen tutkija Azzurra Rinaldi.
– Häntä ei tunnu kiinnostavan esimerkiksi saada naisten työllisyyttä nousuun, vaikka se olisi maamme talouden kannalta tärkeä kysymys. Italiassa naisten työllisyysprosentti on EU-maiden alhaisimpia.
Meloni myös vastustaa esimerkiksi eutanasiaa, homojen adoptio-oikeutta ja kansalaisuuslain lievennyksiä, joita ovat vaatineet maahanmuuttajien Italiassa syntyneet lapset.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -radio-ohjelma Italian vaaleista
– Melonin retoriikka on islamofobista ja selkeän maahanmuuttovastaista, Lahti sanoo.
Italialaiset ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että vähemmistöjen oikeuksia maassa kavennetaan.
2. "Hauskuus on ohi" – Miten käy EU-suhteiden
Kovia äänenpainoja Euroopan unionin suhteen on kuultavissa. Sekä Meloni että oikeistopopulistista La Legaa johtava Matteo Salvini ovat tunnettuja Brysseliä koskevasta kritiikistään.
– EU:ko on huolissaan, että me voitamme vaalit? Jos voitamme, hauskuus on ohi, sanoi Meloni hiljattain kampanjatilaisuudessaan.
Rooman Sapienza-yliopiston valtiotieteiden professori Oreste Massari sanoo, että Italian etu tulee Melonille ja Salvinille aina ensimmäisenä.
Pitkän EU-kriittisen tien kulkeneiden puolueiden on kuitenkin ehkä muutettava tapojaan, mikäli he muodostavat hallituksen.
– EU:ta vastaan hyökkääminen nyt olisi poliittinen itsemurha, Massari sanoo.
Italialla on pelissä paljon. Sähkö on energiakriisin myötä kalliimpaa kuin missään muussa EU-maassa, ja poliitikot hakevat ratkaisua unionin laajuisesta maakaasun hintakatosta.
Samalla talous sakkaa, ja maalla on näinä vuosina käsissään lähes kahdensadan miljardin euron arvosta tukia ja lainoja Euroopan koronaelvytysrahastosta.
Massarin mukaan niiden käyttäminen hyödyllisesti on tärkeää, ja myös Meloni tietää tämän.
– Siksi hän on jo tyynnytellyt äänenpainojaan Brysselin suhteen. Mutta sopeutuuko esimerkiksi Salvini tähän, se on iso kysymys.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen ehti jo kommentoimaan Italian mahdollista oikeistohallitusta. Hän sanoi, että mikäli asiat Italiassa lähtevät vaikeaan suuntaan, "EU:lla on tapansa puuttua tähän." Salvini vastasi vaatimalla Von Der Leyenilta anteeksipyyntöä ja syyttämällä häntä ylimielisyydestä.
Lisää kiistoja voisi olla edessä pian. Uuden hallituksen pöydälle tulee heti ensi vuoden budjetti, joka pitää hyväksyttää Brysselissä.
Ainakin Salvini haluaisi ottaa lisää velkaa jo ennestään valtavan julkisen velan kylkeen. Salvinin ollessa viimeksi hallituksessa Italia joutui EU:n kanssa napit vastakkain nimenomaan liian alijäämäisen budjetin takia.
3. Hallitukseen Putinin ystävät
Tutkijat nostavat esiin myös voittoa kärkkyvän oikeistoliittouman puolueiden suhteet Venäjään.
Lahden mukaan oikestoliittoumassa on edustajia ja puolueita, jotka ovat Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kremlin suuntaan ymmärtäväisiä.
– Osa heistä on veljeillyt Putinin ja myös Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanssa, joka vaatii Venäjän pakotteiden alasajoa.
Meloni vastusti Venäjälle Krimin valtauksen jälkeen asetettuja pakotteita. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan hän taas on tuominnut alusta asti, ja tukee Venäjälle asetettuja pakotteita.
Salvini on liittoumasta avoimesti Venäjä-mielisin. Hänen puoluettaan on syytetty vaalirahan vastaanottamisesta Venäjältä. Hän on myös tuominnut Venäjälle Ukrainan sodan myötä asetetut pakotteet ja sanonut, että EU:n on autettava pakotteista kärsiviä italialaisia.
Myös Berlusconi on ollut vuosikymmeniä Putinin läheinen ystävä, mutta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ottanut tähän etäisyyttä. Silti vielä tällä viikolla Berlusconi puolusti Venäjän hyökkäystä sanomalla, että Putin yritti vain "korvata (Ukrainan presidentti Volodymyr) Zelenskyin hallituksella, jossa olisi kunnon ihmisiä."
– Tämä on yksi pääkysymys, joka jakaa oikeistopuolueita, sanoo Oreste Massari.
Hänen mukaansa Meloni on valmistautunut hallitusvastuuseen pehmentämällä Venäjää koskevia kantojaan ja korostamalla Italian uskollisuutta transatlanttiselle yhteistyölle.
– Mutta esimerkiksi Salvini ei ole. Ja siitä voi tulla ongelma, jos he lähtevät yhdessä hallitukseen, Massari sanoo.
Lue lisää: