Beaivváš suonjarda vel maŋemuš gerddiid Vuovdeguoikka Suhpeádjagii, ovdalgo skábma giesasta olles Deanuleagi gokčasis vuollái. Sofe Ovllá Hans-Ándde Leena, Leena Niittyvuopio-Jämsä (33) hoiggada vovnnaid ruovttušiljustis. Vovnnain oađaša njealje mánnosaš uhca bártnáš, guokte stuorát máná leaba skuvllas ja beaiveruovttus. Isit Joel Jämsä fas johttá barggus Kárášjogas, gos bargá sámeklinihkas váibmodoavttirin.
Suhpeája Ohcejoga gielddas lea Niittyvuopio-Jämsä mánnávuođa ruoktu. Eallin doalvvui su goit máttás ja máilbmái. Dál mánnávuođa ruovttu bálddas ceaggá áibbas ođđa viessu.
Niittyvuopio-Jämsä fárrii bearrašiinnis beannot jagi áigi Ohcejoga gildii ja ovttas isidiinnis mearrideigga hukset viesu Deatnogáddái.
– Mun lean várra álot mo nu diehtán, ahte mun boađán máhccat deike. In dieđusge dalle áibbas nuorran, badjedási ja logahat agis ja vel go vulgen doavtterskuvlii jagis 2008. Dalle in várra gáddán, ahte lean seammás deike fárremin. Muhto go álgen vázzit doavttirskuvlla ja álgen bargat, de bođii áiggi mielde nu, ahte livččii somá bargat sámegillii ja sámeguovllus, muitala Niittyvuopio-Jämsä.
Vuosttas máná riegádeapmi bohciidahtii dovddu, ahte mánná galggašii beassat bajásšaddat Sámis ja sámegielat birrasis. Muhtin jagit vel golle Oulus ja Roavenjárggas, muhto go soai isidiinnis oaččuiga barggu davvin, de lei álki fárret.
Niittyvuopio-Jämsä mielas Ohcejoga gielddas lea buorre orrut.
– Dáppe leat buorre ođđa skuvla- ja beaiveruoktovisttit ja hirbmat buorre astoáiggedoaimmat. Beassá mánáiguin oaggut ja duoddarii, dolastallat, áidde lusa ja giđđat siidii. Visot dakkárge astoáiggedoaimmat leat, maidda moai livččiime mánáid bidjan jus livččiime orron Oulus. Orru, ahte mii eat leat gártan luohpat mastege dáinna, ahte fárriimet deike, čilge Niittyvuopio-Jämsä.
Eadnivuođaluomus maŋŋá Niittyvuopio-Jämsä vuordá Ohcejoga gielddadoaktára bargu. Sihke sus ja isidis leat seamma guhkes bargomátkkit. Suhpeádjagis lea birrasiid 60 kilomehtera sihke Kárášjohkii ja Ohcejohkii.
Heajos beallin Ohcejoga gielddas Niittyvuopio-Jämsä namuhage guhkes mátkkiid, muhto dasage lea hárjánan.
– Dát munno goalmmát mánná lea áidna, gii lea dáppe riegádan. Dalle munnje čielggai, man guhkes mátki dohko riegádahttinbuohccivissui lea ja buot ultrajienadutkamušaide. In mun goittot gáibit daid bálvalusaid deike. In leat gáhtan ovttage beaivvi, ahte bođiimet deike ruovttoluotta, dadjá Niittyvuopio-Jämsä.
Gielda čielggadan beaggima gažadeami bokte
Ohcejoga gielda leage gieskat čielggadan gažadeami bokte gieldda beaggima. Gažadeami mielde Ohcejoga gielddas lea oalle positiiva beaggin. 62 proseantta gažadeapmái vástidan olbmuin ledje dan oaivilis, ahte Ohcejohka bohciidahttá positiivvalaš miellagova.
Leena Niittyvuopio-Jämsä mielas lea hirbmat buorre gullat, ahte olbmot jurddašit buori su ruovttugielddas.
– Gal mun jáhkán, ahte dat sáhttá leat váikkuheame dasa, ahte olbmot áiggošedje deike fárret. Ieš oainnán, ahte ealli gielda lea dakkár, gos leat ollu olbmot, bargosajit ja mánnábearrašat.
Gažadeapmái bohte vádjit 500 vástádusa ja bohtosiid áigot ávkkástallat gieldamárkanastimis.
"Mun gal gohkken dáppe nu guhká go ealán"
Lásse Juhán Otto, Otto Paltto (75) čuččoda iežas ruoktomiellis Deatnogáttis ja geahčada go suosat ain golget. Dáid miellerávddaid son lea viegadan mánnávuođa rájes.
Deatnu ja luossa leat earenomáš láhka su váimmu. Maŋemuš jagiid son lea goit šaddan čuččodit gáttis lupmalaš gieđaid, go ii leat beassán luossabivdui joga ala. Paltto sávašiige, ahte boahtte gease beasašii suhkat.
– Dathan geavvá jo dearvvasvuođa ala, go ii beasa lihkadit nugo ovdal, dadjá Paltto.
Vaikko luossabivogielddus leage váikkuhan Deanu luossaturismii ja rievdadan gieldda ealáhusráhkkanusa, de Ohcejoga gielda gal geasuha liikká olbmuid fárret, jáhkká Paltto.
– Dieđusge dán áigái gal máttaolbmotge fárrejit deike davás. Eai dušše Deanu dihtii, muhto mis lea buhtes luondu ja áibmu dáppe, danhan dat olu gal árvvoštit.
Ii Paltto leat iešge buot jagiid Deatnogáttis orodan. Nuorravuohta doalvvui su máilbmái, gitta olgoriikkaide. Muhto go dolkkai doppe, de mearridii máhccat ruoktot Dánsejohkii.
– Fárrejin deikke loahpalaččat 80-vuođđalogus, dolken máddin orrut. Mun oidnen dan máilmmi mii dat lea, ii dat orron šat. Mun ledjen ožžon visot, maid mun ledjen jo háliidan oaidnit. Ja áhčči orui ruovttus dalle okto ja mun háliidin vuolgit áhči lusa skihpárin, ja das mun báhcen deike, muitala Paltto.
Paltto rámiida, ahte ruovttugielddastis Ohcejogas son gal oažžu buot bálvalusaid maid juo dárbbaša.
– Munnje goittot lea dat dearvvasvuohta buot divraseamos, ahte lean dearvvas. Ja dalle jos dárbbašan gieldda bálvalusa, doppehan gal fidne, dadjá Paltto.
Ealáhatalmmái lea goit fuolas Ohcejoga gieldda ruhtadilis.
– Orru nu heitodit doppe mannamin. Vealgi ja dien láhkai. Ammal de buorrána fas ovddos guvlui, ahte miihan dáppe vuordit mo dal manná. Dieđusge áigihan lea dál dakkár, miihan eat dieđe ihttin eatge giđđat, mii dán máilmmis dáhpáhuvvá. Doaivut, ahte dat manašii bures, smiehtada Paltto.
Lásse Juhána Otto geahčasta Rástegáisá guvlui, mii vielgá nuppe bealde Deanu. Cuigesta vel dan nuppi alla duoddarii bálddas, Geaidnogáisái, ja muittaša čuoigan- ja skohtertuvrraidis dieid alla duoddariidda.
– In mun gal vuolgge ruovttus gal. Mun gal gohkken dáppe nu guhká go ealán, dadjá Otto Paltto.
Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.